Hae keskon vuosiraportista 2016

Sosiaaliset vaikutukset

Työsuhteet

401-1 Henkilöstön vaihtuvuus

Kesko osti huhtikuussa 2016 Suomen Lähikauppa Oy:n, kesäkuussa 2016 Onninen Oy:n ja joulukuussa 2016 Oy AutoCarrera Ab:n. Suomen Lähikauppa Oy:n (nyk. K-Market Oy) tiedot on yhdistelty Kesko-konserniin 12.4.2016 alkaen, Onninen-konsernin tiedot 1.6.2016 alkaen (lukuun ottamatta Saele og Holleviks Trading AS ja TM Christensen VVS Detajer.)

Vuonna 2016 Keskossa työskenteli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin noin 22 476 henkilöä (2015: 18 955) yhdeksässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Henkilöstöstä 48 % oli Suomessa ja 52 % muissa toimintamaissa.

Keskon henkilökunnan jakautuminen toimialoittain 31.12.2016, %

Keskon henkilökunnan määrän kehitys
2016 2015 2014
Suomi 31.12. 14 845 10 081 12 180
Muut toimintamaat 31.12. 12 811 11 854 11 614
Yhteensä 31.12. 27 656 21 935 23 794
Suomi, keskimäärin 10 714 8 300 9 580
Muut toimintamaat, keskimäärin 11 762 10 655 10 396
Yhteensä keskimäärin 22 476 18 955 19 976
Keskon määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden osuudet
2016 2015 2014
Määräaikaisia koko henkilöstöstä 31.12., %
Suomi 12,0 11,5 13,9
Yhtiöt muissa toimintamaissa 6,1 6,1 7,2
Koko konserni yhteensä 9,2 8,6 10,7
Osa-aikaisia koko henkilöstöstä 31.12., %
Suomi 43,9 39,4 43,6
Yhtiöt muissa toimintamaissa 6,7 8,1 7,1
Koko konserni yhteensä 26,7 22,5 25,8
Keskon henkilökuntatilastoja vuodelta 2016 toimintamaittain eriteltynä
Suomi Ruotsi Norja Viro Latvia Liettua Puola Venäjä Valko-Venäjä
Henkilökuntaa yhteensä 31.12. 14 845 1 165 424 714 627 4 170 846 1 981 2 884
Vuonna 2016 keskimäärin 10 714 1 028 299 632 521 3 442 486 2 992 2 362
Työsuhteita alkoi, kpl1
- naisia 3 055 113 14 96 76 1038 16 1 006 408
- miehiä 2 052 184 33 133 203 1448 55 800 622
Työsuhteita päättyi, kpl1 4 696 269 102 187 191 3 330 26 1 585 701
Työnantajan päättämänä, % 5,3 10,4 0,0 2,7 2,6 9,3 69,2 8,5 0,4
Kokonaisvaihtuvuus, %2 20,2 23,1 23,3 17,1 22,8 78,0 3,1 80,0 24,3
1 Sisältää kesätyöntekijät
2 Ei sisällä kesätyöntekijöitä
Päättyneissä työsuhteissa henkilöt mukana laskennassa vain kerran, alkaneissa työsuhteissa yhdellä henkilöllä voi olla useampi alkanut työsuhde

Alkaneet työsuhteet, ikärakenne 2016, %

401-2 Kokoaikaisille työntekijöille tarjotut työetuudet, joita ei ole tarjottu määrä- tai osa-aikaisille työntekijöille

Kesko-konserni tarjoaa henkilöstölleen kaikissa toimintamaissa henkilöstöetuuksia. Suomessa vakituiselle sekä määrä- että osa-aikaiselle henkilöstölle tarjotaan esimerkiksi:

  • Työterveyshuolto
  • Vakuutus työtapaturman ja ammattitaudin varalta
  • Vanhempainvapaa
  • Eläke-etuudet

Kesko tukee kaikissa toimintamaissa henkilöstön vapaa-ajan liikuntaa erilaisin tavoin. Esimerkiksi Suomen yhtiöissä käytössä ovat liikunta- ja kulttuurisetelit. Osa Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa toimivista yhtiöistä myös tukee taloudellisesti työntekijöitään erilaisissa elämäntilanteissa esimerkiksi lapsen syntymän ja ensimmäisen kouluvuoden ja läheisen kuoleman yhteydessä sekä muissa erityistilanteissa. Lisäksi työntekijöille tarjotaan monipuolisia ostoetuja K-ryhmään kuuluvissa liikkeissä sekä henkilökuntamyymälöissä. Myös työsuhdepuhelin ja -auto ovat tarjolla tehtävän niin edellyttäessä.

Tulospalkkiot ja osakepalkkio-ohjelma

Tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu koko henkilöstö lukuun ottamatta myyjätehtäviä ja muunlaisiin bonus- tai provisiojärjestelmiin kuuluvia tehtäviä. Tulospalkkiojärjestelmän mittareita ovat esimerkiksi konsernin ja toimialan kokonaistulos, työntekijän oman yksikön myynti ja tulos sekä asiakastyytyväisyys. Esimiesten tulospalkkioon vaikuttaa myös henkilöstön työtyytyväisyys. Vuoden 2015 tulospalkkiojärjestelmiin perustuvia tulospalkkioita maksettiin keväällä 2016 Suomessa noin 11,5 miljoonaa euroa (2015: 12,4 miljoonaa euroa) eli 3,7 % (2015: 4,0 %) palkkasummasta.

Vuonna 2016 maksettiin erilaisia palkkioita tulospalkkiot, myyntipalkkiot ja muut vastaavat rahalliset palkitsemistavat yhteen laskien:

  • Suomessa 14,5 miljoonaa euroa (2015: 13,1 miljoonaa euroa)
  • Muissa toimintamaissa 8,3 miljoonaa euroa (2015: 5,0 miljoonaa euroa)

Kesko-konsernin johdolla ja avainhenkilöillä (noin 150 henkilöä) on suoritusperusteinen tulospalkkiojärjestelmä. Palkkion enimmäismäärät vaihtelevat henkilön työn tulosvaikutuksen mukaan 3–8 kuukauden palkkaa vastaaviin määriin asti. Keskolla on noin 150:lle johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle suunnattu osakepalkkiojärjestelmä 2014–2016. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2014, 2015 ja 2016. Palkkiona annettaviin osakkeisiin liittyy kutakin ansaintajaksoa seuraava kolmen kalenterivuoden mittainen sitouttamisjakso, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa. Vuoden 2016 helmikuussa hallitus päätti antaa osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2015 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella 142:lle Keskon johtoon kuuluvalle ja nimetylle muulle avainhenkilölle yhteensä 140 365 yhtiön B-osaketta.

Eläkkeet

Kesko-konsernissa Suomessa annettiin uusia eläkemyöntöjä 271 (2015: 168) henkilölle. Lukuun sisältyvät vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi osa-aikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle jääneet. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jolta kuntoutuja pyritään saamaan takaisin työelämään. Kuntoutusrahaa myönnettiin uudelleenkoulutukseen tai työkokeiluun 87 (2014: 50) henkilölle, joilla työkyvyttömyyden uhka lähivuosina oli ilmeinen. Keskimääräinen eläkkeellejäänti-ikä vuonna 2016 oli 60 (2015: 59) vuotta. Muissa toimintamaissa 28 (2015: 15) työntekijää siirtyi eläkkeelle.

Henkilöstön ja johdon väliset suhteet

402-1 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika

Kesko noudattaa kaikissa toimintamaissaan paikallista lainsäädäntöä. Suomessa uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset säädökset on ilmaistu laissa yhteistoiminnasta yrityksissä, jonka mukaan uudelleenjärjestelytilanteissa työnantajan on ilmoitettava neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä kohtuullisen ajan kuluessa. Kaupan alan työehtosopimuksessa ei ole määritelty uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettavia vähimmäisilmoitusaikoja.

Ruotsissa lakiin perustuva vähimmäisilmoitusaika organisaatiomuutostilanteissa on 8–24 viikkoa muutoksen luonteesta riippuen. Myöskään Ruotsissa noudatettavassa työehtosopimuksessa ei ole määritelty uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettavia vähimmäisilmoitusaikoja. Norjassa ei ole määritetty tarkkaa vähimmäisilmoitusaikaa organisaatiomuutostilanteissa, mutta sekä lain että työehtosopimuksen mukaan organisaatiomuutoksista tulee ilmoittaa henkilöstölle niin aikaisin kuin mahdollista.

Venäjällä lain mukaan uudelleenjärjestelytilanteista tulee ilmoittaa 8,5 viikkoa ennen niiden voimaan astumista. Suurissa organisaatiomuutoksissa, jotka koskevat yli 20 % henkilöstöstä, tulee myös viranomaisia tiedottaa 8–12 viikkoa aikaisemmin. Virossa ja Latviassa vähimmäisilmoitusaika uudelleenjärjestelytilanteissa on neljä viikkoa. Valko-Venäjällä vastaava ilmoitusaika on kahdeksan viikkoa. Näissä toimintamaissa ei ole työehtosopimuksia.

Kesko noudattaa kaikissa toimintamaissaan työlainsäädännössä määriteltyjä irtisanomisaikoja. Suomessa irtisanomisaika on kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen riippuen työsuhteen pituudesta.

Työntekijät voivat esittää kysymyksiä, palautetta tai kehittämisehdotuksia Keskon tai sen tytäryhtiöiden toimintaan liittyvistä asioista nimettömänä Keskon intranetistä, Keskonetistä, löytyvän Suora linja -palautekanavan kautta. Vastaukset julkaistaan kaikkien nähtäväksi Keskonetissä. Myös Keskonetistä löytyvän Postia pääjohtajalle -palautekanavan kautta henkilökunta voi lähettää terveisensä, kommenttinsa ja ehdotuksensa sähköisesti suoraan pääjohtajalle. Palautetta voi antaa myös luottamuksellisesti SpeakUp-ilmoituskanavan kautta.

Työterveys ja -turvallisuus

403-1  Työsuojelutoimikuntien piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus

Työsuojelutoiminta on järjestetty yhtiö-, alue- tai toimipaikkakohtaisesti noudattaen paikallista lainsäädäntöä. Pohjoismaiden ulkopuolella työsuojeluasioita käsitellään työpaikkakomiteoissa. Keskon HR-toiminnot järjestävät keskolaisille ja K-kauppiaille työturvallisuuskoulutusta. Eri yhtiöt järjestivät omaan toimintaansa räätälöityä koulutusta.

403-2  Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, työhön liittyvät kuolemantapaukset

Kesko-konsernissa työntekijöiden terveyteen ja työhyvinvointiin liittyvä neuvonta ja ohjaus, työhön liittyvien terveydellisten riskien kartoittaminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito vakavissakin sairauksissa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa on työterveyshuollon normaalia toimintaa. Keskon oman työterveyshuollon palvelujen piirissä Suomessa oli noin 15 000 (2015: 10 200) Kesko-konsernin työntekijää. Keskon työterveyshuolto ostaa Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolella työskentelevien työntekijöiden työterveyshuollon eri palveluntuottajilta. Keskitetty hankinta ja tavoitteellinen johtaminen mahdollistavat yhtenäisen sisällön ja toimintatavat työterveyshuollossa. Muissa maissa työterveyshuolto on järjestetty paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Työterveyshuoltoon käytettiin Suomessa vuonna 2016 kaiken kaikkiaan noin 7,5 (2015: 3,7) miljoonaa euroa. Tästä summasta Kansaneläkelaitos korvasi noin 3,7 (2015: 2,0) miljoonaa euroa. Vuonna 2016 Keskon työterveyshuolto käytti varoja henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja sairaudenhoitoon 499 euroa (2015: 359 euroa) henkilöä kohti.

Keskon panostus työterveyshuoltoon, Suomi
2016 2015 2014
Euroa/henkilö 499 359 412
Tapaturmat ja ammattitaudit Suomessa
2016 2015 2014
Kuolemaan johtaneet tapaturmat 0 0 0
Työtapaturmat, ilman työmatkatapaturmia 227 93 124
Työmatkatapaturmat 81 35 32
Tapaturmataajuus ¹ /miljoona työtuntia 10 6 6
Tapaturmien keskimääräinen vakavuusaste, päivää 15,8 16,9 17,6
Ammattitautiepäilyt 1 4 11
Ammattitaudit 2 0 0
Työtapaturmien, työmatkatapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat sairauspäivät 5744 2166 2751
Työntekijää kohti 0,5 0,3 0,3
Laskentatapa: tunnusluvut eivät sisällä pientapaturmia eli alle kolmen päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia. Tilastointi ei kata urakoitsijoita eikä seuraavia yhtiöitä: Vähittäiskaupan Takaus Oy, Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy, Kaupan Maataloussäätiö.
¹ Ilman pientapaturmia ja työmatkatapaturmia, laskettuna todellisilla työtunneilla
Sairauspoissaolot maittain 2016
Suomi Ruotsi Norja Viro Latvia Liettua Puola Venäjä Valko-Venäjä
Sairauspäiviä yhteensä 133 211 6 931 4 412 4 105 5 164 33 494 5 258 28 664 27 890
Työntekijää kohti 12,4 6,7 14,8 6,5 9,9 9,7 10,8 9,6 11,8
Per miljoona työtuntia 6 592 3 831 8 384 3 199 4 907 4 817 5 201 4 838 5 811
Laskentatapa: sairauspäivät työntekijää kohti laskettu keskimääräisellä henkilökuntamäärällä

Sairauspäivien määrän kehittyminen

Tilasto tapaturmista Suomessa sekä sairauspäivien erittely maittain on esitetty yllä olevissa taulukoissa. Muissa maissa työssä tapahtuneita yli kolmen päivän sairauspoissaoloon johtaneita tapaturmia oli vuonna 2016 yhteensä 71 kappaletta. Suomessa vastaava luku oli 227 kappaletta. Sairauspoissaoloprosentti Suomen yhtiöissä oli 4,4 % tehdyistä työtunneista vuonna 2016 (2015: 4,4 %). Noin 74,7 % (2015: 77,4 %) sairauspoissaoloista oli lyhytaikaista palkallista sairauspoissaoloa (luvussa ei ole mukana Onninen Oy:n ja K-Market Oy:n sairauspoissaoloja). Muissa maissa sairauspoissaoloprosentti oli 4,2 % (2015: 3,7 %).

Koulutus ja henkilöstön kehittäminen

404-1 Keskimääräiset koulutuspäivät työntekijää kohden ja 404-2  Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat

Henkilöstön systemaattinen ja liiketoimintalähtöinen kehittäminen on kriittinen tekijä tulevaisuuden menestyksen kannalta. Kaupan alan murros ja sähköisen asioinnin kasvu ovat luoneet tarpeen uuteen osaamiseen. Uudistetut esimiesvalmennusohjelmat ovat tavoittaneet jo ison osan esimiehiä ja keskijohdon oma valmennus lanseerattiin syksyllä. Digitaaliseen ajatteluun panostettiin edelleen toteuttamalla kolmannen kerran K Digital Academy -koulutusohjelma ja tarjoamalla digitaalisesti suuntautuneille vastavalmistuneille korkeakouluopiskelijoille traineepaikkoja K Digital Trainee -ohjelmassa.  Lisäksi mindfulness-valmennusta pilotoitiin hyvin tuloksin. Kauppiaille toteutettiin lukuisia sosiaalisen median koulutuksia alueellisesti. Perehdyttämisessä otimme käyttöön uudistetut ja yhtenäiset perehdyttämisen sähköiset työvälineet.

Osaamisen kehittämisen muita ydinalueita ovat olleet:

  • Lähiesimiestyö
  • Johtaminen
  • Digitaalisuus
  • Projektijohtaminen
  • Vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot
  • Turvallisuus ja vastuullisuus
  • Asiakaskokemus; myynti- ja palveluosaaminen

Uudistunut pelillinen Mestarimyyjäkoulutus tarjoaa kaupan henkilökunnalle värikkään ja mielenkiintoisen tavan kehittää omaa myyntitaitoaan. Kaupan henkilökunnalle tarjottiin myös ammatillisia koulutuksia sekä mahdollisuutta ammattitutkintojen suorittamiseen.  Lisäksi koulutimme 91 uutta työpaikkaohjaajaa K-kauppoihin.

Sisäinen tehtäväkierto avaa mahdollisuudet moniin erilaisiin uravaihtoehtoihin. Suomessa sisäisiä siirtoja tehtiin noin 4 837 (2015: 1 800) ja muissa toimintamaissa yhteensä noin 2 923 (2015: 2 900) (luvuissa ole ole mukana K-Market Oy:n sisäisiä siirtoja).

K-ryhmän rekrytointia Suomessa tukevat K Trainee -ohjelma ja kauppiasvalmennusohjelmat. Kuudes K Trainee -ohjelma päättyi lokakuussa 2016 ja digitaalisuuteen suuntautuneesta ohjelmasta valmistui viisi K-traineeta vakituisiin työsuhteisiin K-ryhmään.  Vuonna 2017 K Trainee -ohjelmaan haetaan toistakymmentä lahjakasta nuorta.

Tulevia K-kauppiaita koulutetaan kauppiasvalmennusohjelmien avulla. Valmennukseen kuuluu verkko-opintoja, ohjattu kauppiastyön harjoittelu sekä alueellisia ja valtakunnallisia lähiopetusjaksoja. Ohjelmasta valmistuneella on valmiudet aloittaa ura itsenäisenä K-kauppiaana. Toimivien kauppiaiden osaamisen jatkuvaan kehittämiseen panostettiin uudistamalla kauppiaiden täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus sisältää useita täsmäkoulutuksia ja laajemman Menestyksen tekijät -kokonaisuuden, joka on osa MBA-tutkintoa.

Koulutuspäivät ja -kustannukset 2016
2016 2015 2014
Koulutuspäiviä1
Suomi 7 421 6 891 9 083
muut maat2 11 033 14 614 14 285
Koulutuspäivät työntekijää kohti1
Suomi 0,7 0,8 0,9
muut maat2 0,9 1,4 1,4
Koulutuskustannukset, milj. €
Suomi 2,9 2,5 2,9
muut maat2 0,9 0,9 0,8
Koulutuskustannukset työntekijää kohti, €
Suomi 268 299 298
muut maat2 79 87 80
1 2016: Ei sisällä Kesko Food Rus, Venäjä, Senukai oma Valko-Venäjä
2 2014: ei sisällä Konsoma JLLC, Valko-Venäjä 2015 Ei sisällä OOO Kesko Real Estate, Venäjä ja Konsoma Valko-Venäjä

Koulutusjakauma 31.12.2016, %

Ei sisällä Byggmakker, Norja ja K-Rauta, Ruotsi.

404-3  Kehityskeskustelut ja suorituksen arvioinnit

Tavoite- ja kehityskeskustelut sekä avainhenkilöiden suorituksenarviointi ovat käytössä kaikissa Kesko-konsernin yhtiöissä ja toimintamaissa. Kehityskeskusteluissa arvioidaan menneen kauden suoritus ja asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle sekä keskustellaan henkilön, esimiestyön ja työyhteisön kehittämisestä. Kehityskeskustelut koskevat koko henkilöstöä, ja vuonna 2015 ne toteutettiin kaksi kertaa; keväällä ja syksyllä. Kehityskeskustelujen toteutumista selvitettiin vuoden 2016 alussa toteutetun henkilöstötutkimuksen yhteydessä. Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli 85 %. Kyselyyn vastanneista naisista 79 % ja miehistä 82 % prosenttia kävivät kehityskeskustelunsa vuoden 2015 aikana. vuonna 2016 ne toteutettiin vähintään kerran; keväällä ja/tai syksyllä.


Suorituksen arvioinnin tavoitteena on antaa palautetta edellisen vuoden suoriutumisesta, tukea henkilön kehittymistä ja kannustaa parantamaan suoritusta. Yhdenmukaisilla arviointikriteereillä mahdollistetaan tasapuolinen suorituksen ja osaamisten arviointi kaikille työntekijöille. Systemaattinen ja hyvin toimiva suorituksen arviointi antaa tärkeää tietoa ja pohjaa muille HR-prosesseille.

Työtyytyväisyys

Henkilöstötutkimus on yksi keskeisimmistä sisäisten toimintatapojen ja esimiestyön laadun kehittämisen välineistä. Henkilöstötutkimus tehdään samanaikaisesti Kesko-konsernissa ja osassa K-kauppoja Suomessa ja muissa maissa. Tutkimuksella selvitetään henkilöstön sitoutumista organisaatioon, hyvän työsuorituksen mahdollistavia toimintatapoja, yhteisten toimintaperiaatteidemme toteutumista, henkilöstön työhyvinvointia sekä tyytyväisyyttä lähiesimiehen ja johdon toimintaan. Tutkimuksen tulosten pohjalta sovitaan kehittämistoimenpiteet, jotka kytketään osaksi vuosittaista toiminta- ja henkilöstösuunnitelmaa ja joiden toteutumista seurataan.

Monimuotoisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet

405-1  Hallintoelinten ja henkilöstön monimuotoisuus

Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, syrjimättömyys sekä yhdenvertaisuus ovat tärkeitä periaatteita, joita Keskossa noudatetaan. Kesko Oyj ja sen toimiala- ja tytäryhtiöt Suomessa tekevät lakisääteiset yhtiökohtaiset henkilöstö-, koulutus- ja tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä määrittelevät parannustavoitteet. Keskoon on perustettu vuoden 2017 alusta yhdenvertaisuussuunnitelman mukainen TASY-ryhmä, joka käsittelee konsernin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioita. Työryhmään kuuluu sekä työnantajan että henkilöstön sekä työsuojelutoiminnan edustajia.  Työryhmän selvitystoiminta kattaa muun muassa rekrytoinnin, urakehityksen ja koulutuksen, palkkauksen sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Keskon henkilöstöstä Suomessa oli naisia 60 % ja miehiä 40 %. Muissa toimintamaissa vastaavasti 48 % ja 52 %.

  • Suomessa henkilöstön keski-ikä oli 41,8 vuotta vuonna 2016. Muissa maissa henkilöstön keski-ikä vaihteli 36 vuodesta 46 vuoteen.
  • Henkilöstön työuran pituus: alle 10 vuotta 67 % ja yli 10 vuotta 33 % Suomessa ja vastaavasti 87 % ja 13 % muissa maissa. Pitkätkään työurat eivät ole harvinaisia: 1 438 henkilöä Suomessa on työskennellyt Keskossa yli 25 vuotta.
  • Keskon hallituksen seitsemästä jäsenestä kaksi oli naisia
  • Konsernijohtoryhmän yhdeksästä jäsenestä naisia oli kaksi
  • Vähittäiskauppaa harjoittavissa tytäryhtiöissä Suomessa naisten osuus esimiestehtävissä on merkittävä; esimerkiksi K-Citymarketin osastopäälliköistä 87 % on naisia
  • Kaikista esimiehistä Suomessa vuoden 2016 lopussa 46 % (2015: 51 %) oli naisia ja 54 % (2015: 49 %) miehiä

 

K-ryhmä on käynnistänyt viime vuosien aikana hankkeita erityisryhmien työllistämiseksi:

  • K-kauppiasliitto aloitti vuonna 2012 Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa. Kehitysvammaisten työllistämiseksi luotiin pysyvä toimintamalli. Moni hankkeen aikana työllistetyistä kehitysvammaisista työskentelee edelleen K-ryhmässä.
  • Kesko ja K-kauppiasliitto aloittivat vuonna 2013 Nuorisotakuu K-ryhmässä -ohjelman, jonka tarkoituksena oli tarjota 1 000:lle syrjäytymisuhan alla olevalle alle 30-vuotiaalle nuorelle työ-, työkokeilu- tai nuorten oppisopimuspaikka K-ryhmästä vuoden 2014 loppuun mennessä. Nuorten kohderyhmään kuuluivat myös maahanmuuttajanuoret ja vammaiset nuoret. Nuorisotakuu K-ryhmässä -ohjelman päätyttyä vuoden 2015 lopussa yli 2 500 nuorta oli saanut paikan työkokeilun, palkkatuen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen avulla.
  • Nuorten ja erityisryhmien työllistäminen jatkuu pysyvänä toimintamallina. Vuonna 2016 K-kauppiasliitossa toimi nuorisotakuu-koordinaattori, joka antoi K-kauppiaille ja Keskon esimiehille nuorten ja erityisryhmien työllistämiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja toimi yhteyshenkilönä viranomaisiin ja järjestöihin päin. Vuoden 2016 loppuun mennessä jo yli 3 200 kohderyhmän nuorta oli saanut K-ryhmästä paikan työkokeilun, palkkatuen ja nuorten oppisopimuskoulutuksen avulla.

Keskon henkilökunnan ikärakenne Suomessa 2016, %

Keskon henkilökunnan ikärakenne muissa toimintamaissa 2016, %

Palvelusvuodet Suomessa 2016, %

Palvelusvuodet muissa toimintamaissa 2016, %

Naisten ja miesten tasa-arvoisuus

405-2  Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde

Keskolaisten keskimääräinen vuosipalkka oli Suomessa 38 794 euroa, muissa Pohjoismaissa 40 313 euroa ja Baltian maissa, Puolassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä 10 113 euroa. Kesko-konsernin toiminta on monialaista, joten keskimääräinen palkka ei ole hyvä tunnusluku kuvaamaan palkkauksen tasoa tai rakennetta. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien, kuten myyjien ja varastotyöntekijöiden, kohdalla käytetään työehtosopimusten luokittelun mukaisia palkkaryhmiä ja -taulukoita. Palkkaukseen vaikuttavat myös tehtävään perustuvat vastuulisät, kokemusvuodet sekä paikkakuntakohtaiset kalleusluokat. Ylempien toimihenkilöiden palkka määräytyy tehtävän ja työn vaativuuden ohella muun muassa osaamisen, kokemuksen, suorituksen ja tulosten perusteella. Vuosittaisten yhtiökohtaisten tasa-arvosuunnitelmien osana tarkastellaan palkkauksen tasa-arvoa. Sukupuoli ei ole palkkaukseen vaikuttava tekijä eikä merkittäviä eroja ole havaittu vertailukelpoisten tehtävien osalta. Tasa-arvosuunnitelmissa pyritään edistämään palkkatasa-arvon toteutumista niiden tehtävien osalta, joissa vertailujen tekeminen on mahdollista.

Naisten %-osuus henkilöstöryhmittäin, Suomi
2016 2015 2014
Ylin johto 24,1 20 15,6
Keskijohto 20,0 21,1 18,6
Esimiehet ja asiantuntijat 41,9 46,4 48,2
Työntekijät ja toimihenkilöt 64,4 57,8 61,5
Yhteensä 60,1 55,4 58,8
Luvuissa otettu huomioon tarvittaessa työhön kutsuttavat
Naisten %-osuus henkilöstöryhmittäin, muut maat
2016 2015 2014
Ylin johto 0,0 0 0,0
Keskijohto 49,1 47,7 46,8
Esimiehet ja asiantuntijat 48,4 54,4 54,7
Työntekijät ja toimihenkilöt 47,2 47,8 46,2
Yhteensä 47,8 50,5 51,5
2014 ja 2015: Ei sisällä Senukai, Liettua

Syrjinnän kielto

406-1 Syrjintätapaukset ja korjaavat toimenpiteet

Vuonna 2016 Suomen tuomioistuimissa oli vireillä yksi tapaus, jossa Kesko-konserniin kuuluva yhtiö määrättiin maksamaan yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.

Yhdistymisen vapaus ja työehtosopimukset

407-1 Toiminnot ja tavarantoimittajat, joiden osalta järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus voivat olla uhattuna

Keskon EU-maissa (Suomi, Ruotsi, Norja, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) olevissa toiminnoissa ei nähdä järjestäytymisvapauden tai kollektiivisen neuvotteluoikeuden olevan uhattuna.

Koko henkilöstöstä 50 % kuuluu työehtosopimusten piiriin.

Baltian maissa, Puolassa  ja Venäjällä ei toistaiseksi ole tehty sitovia, koko toimialan kattavia työehtosopimuksia.

Riskimaatavarantoimittajien työntekijöiden järjestäytymisen valvonta ja korjaustoimenpiteet sisältyvät sosiaalisen vastuun auditointeihin.

Ihmisoikeusarvioinnit

412-1 Toiminnot, joissa on toteutettu ihmisoikeusarviointi

Kesko julkaisi syyskuussa 2016 ihmisoikeuksiin liittyvän sitoumuksensa ja vaikutusarviointinsa YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti.

Laajan selvityksen aikana kuultiin asiakkaiden, henkilöstön ja riskimaiden tehtaiden työntekijöiden näkemyksiä ihmisoikeuksista ja niiden toteutumisesta K-ryhmän toiminnassa. Selvityksen piiriin kuuluivat Keskon kaikkien toimialojen asiakkaat ja henkilöstö Suomessa. Riskimaaselvityksiä tehtiin Kiinassa, Intiassa, Bangladeshissa ja Filippiineillä.

Lue lisää Keskon sitoumuksesta ja vaikutusarvioinnista

Lue lisää Keskon ja SASKin yhteistyöstä

412-2 Henkilöstön ihmisoikeuskoulutukset

K Code of Conduct -toimintaohjeistus sisältää ihmisoikeusosion. Koko henkilöstölle suunnatun K Code of Conduct eLearning-koulutuksen oli vuoden 2016 lopussa suorittanut 3 159 henkilöä. Vuodelle 2017 laadittiin vuosikello, jossa on K Code of Conductin tunnettuutta edistäviä toimenpiteitä, kuten viestintää ja koulutustilaisuuksia, joka vuosineljännekselle. 

Ihmisoikeudet ja niiden toteutuminen kansainvälisissä hankintaketjuissa olivat aiheena vastuullisen hankinnan koulutustilaisuuksissa vuonna 2016. Tilaisuuksia järjestettiin 9 kappaletta eri toimialoilla hankinnan ja myynnin parissa työskenteleville sekä tuotetutkimusyksikölle. Koulutuksissa käytiin läpi riskimaahankinnan varmentamisprosessi, BSCI Code of Conduct -periaatteet sekä Keskon hyväksymät sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmät. Vastuullisen hankinnan koulutuksia jatketaan vuonna 2017.

Tavarantoimittajien sosiaalisen vastuun arviointi

414-1 Tavarantoimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti,

414-2 Negatiiviset sosiaaliseen vastuuseen liittyvät vaikutukset toimitusketjussa ja toteutetut toimenpiteet

 

Riskimaahankinta

Keskon suomalaisten yhtiöiden suorat ostot riskialueiden tavarantoimittajilta vuonna 2016 olivat yhteensä 85 miljoonaa euroa (90 miljoonaa euroa vuonna 2015) eli 1 % (1,2 %) Keskon kaikista ostoista. Suoran riskimaatuonnin osuus Keskon tuonnista Suomeen oli 11,9 % (14,8 %). Keskon suomalaisten yhtiöiden merkittävimmät riskituontimaat on esitetty alla olevassa taulukossa. Keskon muiden maiden tytäryhtiöiden osalta suoraa riskimaatuontia ei ole tilastoitu.

Riskimaissa tyypillisesti tuotettavia tuotteita ovat vaatteet ja kodintekstiilit, kengät ja muu nahkatavara, huonekalut, kodinsisustustuotteet, työkalut, urheiluvälineet, lelut, maataloustuotteet (esimerkiksi kahvi, tee, kaakao, hedelmät, vihannekset, viinit) sekä kala-, hedelmä- ja vihannessäilykkeet.

Kesko on vuodesta 2015 lähtien julkistanut riskimaissa toimivat oman maahantuonnin piirissä olevat omien merkkien vaatteiden ja kenkien valmistustehtaat nettisivuillaan. Lista päivitetään kerran vuodessa, ja uusin lista on päivätty 21.6.2016.

Keskon oma suora tuonti riskimaista, 10 suurinta riskituontimaata 2016¹
Maa Tuonnin arvo, milj.€
Kiina 42,6
Intia 8,5
Vietnam 7,3
Turkki 6,9
Thaimaa 6,1
Bangladesh 2,9
Ukraina 1,7
Indonesia 1,6
Etelä-Afrikka 1,0
Filippiinit 0,9
1 CIF, luvuissa vain Kesko Logistiikan huolitsema suora tuonti ja Onninen Suomen tuonti, ei VV-Auton tuontia
Riskimaatoimittajien sosiaalisen vastuun auditoinnit

Kesko suosittaa riskimaatavarantoimittajien sosiaalisen vastuun arvioinnissa BSCI-auditointia ja SA8000-sertifiointia. Kesko hyväksyy myös muita sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmiä, jos niiden kriteerit vastaavat BSCI-auditoinnin kriteerejä ja auditoinnin on suorittanut riippumaton osapuoli. Osana Keskon päivittäistavarakaupan ja ICA Global Sourcingin hankintayhteistyötä Kesko hyväksyy myös ICA:n oman sosiaalisen vastuun auditoinnin ICA Social Auditin. Tällöin edellytetään kuitenkin tavarantoimittajan siirtymistä BSCI-auditointien piiriin viimeistään kahden ICA-auditoinnin jälkeen. Keskon hyväksymät sosiaalisen vastuun arviointijärjestelmät on listattu kohdassa Johtamismalli ja järjestelmät. Osa Keskon tavarantoimittajista on myös itse BSCI:n jäsenenä ja edistää auditointeja omassa toimitusketjussaan.

Vuoden 2017 alussa Keskon riskimaatavarantoimittajilla oli:

  • 274 (2016 alussa: 200) voimassa olevaa BSCI-auditointia
  • 13 (2016 alussa: 16) voimassa olevaa SA8000-sertifiointia
  • 24 voimassa olevaa SMETA-auditointia
  • 11 voimassa olevaa ICTI CARE -sertifiointia
  • 22 voimassa olevaa SIZA-auditointia
  • 11 voimassa olevaa Reilu kauppa -sertifiointia
  • 5 voimassa olevaa ICS-auditointia
  • 2 voimassa olevaa WRAP-sertifiointia
  • 24 voimassa olevaa ICA Social Audit -auditointia

 

Luvuissa on huomioitu Onnisen osalta ainoastaan Shanghaissa sijaitsevan Kesko Onninen Purchasing Office (KOPO) -hankintatoimiston tavarantoimittajien BSCI-auditoinnit.

Keskon periaatteena on tehdä yhteistyötä vain sellaisten riskimaatavarantoimittajien kanssa, jotka ovat sosiaalisen vastuun auditointien piirissä tai käynnistävät prosessin yhteistyön alkaessa. Vuoden 2016 alusta alkaen Keskon päivittäistavarakauppa on edellyttänyt kaikkien riskimaatoimittajiensa olevan auditoitu. Se ei lähde uusien toimittajien kanssa yhteistyöhön, jos hyväksyttävää auditointia ei ole.

Alla olevassa kartassa on esitetty tavarantoimittajien voimassa olevien sosiaalisen vastuun auditointien ja sertifiointien määrä Keskon 10:ssä suurimmassa riskituontimaassa.

Tavarantoimittajien sosiaalisen vastuun auditoinnit Keskon 10 suurimmassa riskituontimaassa

Suorat ostot riskimaiden tavarantoimittajilta 1 % Keskon kaikista ostoista

#
BSCI-auditointien tulokset

Vuoden 2016 aikana tavarantoimittajien tehtaille tai viljelmille tehtiin

  • 210 (2015: 107) täyttä BSCI-auditointia
  • 60 (2015: 80) BSCI-seuranta-auditointia

Keskon tavarantoimittajien tehtaiden BSCI-auditointien tulokset vuodelta 2016 on esitetty alla. Eniten puutteita esiintyi johtamiskäytännöissä, työaikasäännösten noudattamisessa sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Korjaustoimenpiteet ja niiden seuranta sisältyvät auditointiprosessiin. BSCI:n toimintamallin mukaan tehtaille suoritetaan kahden vuoden välein täysi auditointi, jossa jokainen auditointiprotokollan osa-alue arvioidaan. Jos tehtaan auditointitulos on C, D tai E, tulee tehtaalla järjestää 12 kuukauden sisällä seuranta-auditointi, jossa arvioidaan täydessä auditoinnissa löytyneet puutteet ja niiden korjaustoimenpiteet.

Kesko ei lopeta yhteistyötä tavarantoimittajan kanssa, jos tavarantoimittaja sitoutuu auditointiraportissa määriteltyjen epäkohtien korjaamiseen. Vuonna 2016 päätettiin lopettaa yhteistyö yhden tavarantoimittajan kanssa sosiaaliseen vastuuseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Tavarantoimittajan kanssa ei päästy yksimielisyyteen tarvittavista korjaavista toimenpiteistä.

Keskon BSCI-auditointitulokset 2016, täydet auditoinnit

Keskon BSCI-auditointitulokset 2016, seuranta-auditoinnit

Keskon BSCI-auditointitulosten jakauma eri osa-alueilla 2016, täydet auditoinnit

Keskon BSCI-auditointitulosten jakauma eri osa-alueilla 2016, seuranta-auditoinnit

Reilun kaupan tuotteet

Keskon päivittäistavarakaupalla on laaja yhteistyösopimus Reilu kauppa ry:n kanssa. K-ruokakaupan ketjukonseptit ja K-kauppiaat määrittävät Reilun kaupan tuotteiden valikoimat kauppatasolla.

  • Vuoden 2016 aikana Keskon päivittäistavarakaupan valikoimissa oli 367 (2015: 212, luku ei sisältänyt Kesproa) Reilun kaupan tuotetta, joista Pirkka-tuotteita oli 36 (2015: 40) ja Kespron Menu-tuotteita oli 7.
  • Vuonna 2016 Keskon päivittäistavarakaupan myymistä tuotteista kertyi sosiaalisiin kehityshankkeisiin tarkoitettua Reilun kaupan lisää 649 459 euroa (2015: 481 405 euroa)

Vuonna 2016 eniten Reilun kaupan lisää kertyi kukkien (268 358 euroa), hedelmien (135 764 euroa) ja kahvin (169 635 euroa) myynnistä. Reilun kaupan tilastojen mukaan pelkästään vuonna 2016 myyty omien merkkien Pirkka- ja Kespron Menu- Reilun kaupan kahvi työllisti 184 kahvin pienviljelijää vuoden ajaksi Reilun kaupan ehdoin.

Pirkka-ja K-Menu-elintarviketuotteiden ainesosien riskianalyysi

Keskon tavoitteena on tunnistaa tuotteiden koko toimitusketju ja varmentaa myös tuotteiden ainesosien vastuullisuus. Vuonna 2015 aloitettiin päivittäistavaroiden omien merkkien ainesosien alkuperän kartoitustyö ja arvioitiin 1 923:n Pirkka- ja K-Menu-elintarviketuotteen ainesosien vastuullisuus. Projekti jatkui vuonna 2016, jolloin 160:n uuden oman merkin elintarviketuotteen ainesosille tehtiin riskianalyysi. Vuonna 2016 selvitetyistä tuotteista 29 sisälsi ainesosia, joiden vastuullisuus tarvitsee lisäselvitystä. Tavarantoimittajia pyydetään selvittämään ainesosan toimittajan sosiaalinen vastuullisuus.

Omien merkkien elintarviketuotteiden ainesosaselvitystä jatketaan vuonna 2017. Tulosten perusteella on tarkoitus kartoittaa ainesosakohtaisia jatkotoimenpiteitä Pirkka- ja K-Menu-tuotteiden toimitusketjun vastuullisuuden edistämiseksi.

Seurantatutkimus vietnamilaisten tavarantoimittajien koulutushankkeen vaikutuksista

Kesko oli mukana vuosina 2006–2008 toteutetussa Union Aid Abroad APHEDAN ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin koulutushankkeessa, jonka tavoitteena oli parantaa valittujen Suomeen toimittavien vietnamilaisten tehtaiden työolosuhteita ja tukea tehtaita BSCI-toimintaperiaatteiden läpiviennissä. Hankkeeseen osallistui yhteensä 13 vietnamilaista tavarantoimittajaa ja 18 tehdasta

Syksyllä 2016 toteutettiin seurantatutkimus projektin pitkäaikaisista vaikutuksista kymmenellä hankkeeseen osallistuneella tehtaalla. Vaikutusarvioinnin tarkoituksena oli arvioida hankkeen vaikutuksia tehtaiden työolosuhteisiin kahdeksan vuoden jälkeen erityisesti työterveyden ja -turvallisuuden, johdon ja työntekijöiden välisten suhteiden sekä ympäristöjärjestelmien osalta.

Vaikutusarvioinnin tuloksien mukaan hanke oli hyödyllinen myös pitkällä aikavälillä. Lähes kaikki tarkastelun kohteena olleet tehtaat olivat jatkaneet työolojen kehittämistä hankkeen päätyttyä. Tehtailla oli kahdeksan vuoden aikana tehty konkreettisia parannuksia työympäristön, työntekijöiden aseman ja tehtaiden ympäristöjärjestelmien hyväksi.

Lue lisää Keskon ja SASKin yhteistyöstä

Plan-yhteistyö

Kesko ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi tekevät yhteistyötä Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Yhteistyöstä on sovittu vuosiksi 2015–2018. Yhteisen hankkeen avulla pyritään parantamaan kambodzhalaisten siirtotyöläisten työoloja sekä heidän lastensa koulutusta ja suojelua Thaimaassa. Yhteistyön on myös tarkoitus parantaa tuotantoketjun läpinäkyvyyttä.

Osana hanketta perustettiin kaksi oppimiskeskusta Rayongin ja Tratin provinsseihin siirtotyöläisperheiden lapsille keväällä 2015. Oppimiskeskukset antavat siirtotyöläisperheiden lapsille valmiuksia, joita he tarvitsevat Thaimaan julkisissa kouluissa, ja tukevat heitä jatkamaan opintojaan. Vuonna 2016 oppimiskeskuksiin rekisteröitiin 159 4–17-vuotiasta lasta ja hankkeen avulla julkiseen kouluun pääsi 99 lasta. Marraskuussa 2016 aloitettiin myös tavarantoimittajille suunnatut BSCI-koulutukset.  Ensimmäiseen Bangkokissa järjestettyyn koulutukseen osallistui 16 thaimaalaista kalateollisuuden tavarantoimittajaa. Koulutukset jatkuvat keväällä 2017. Lue lisää Plan-yhteistyöstä.

Poliittinen vaikuttaminen

415-1 Poliittinen tuki

Vaalivuosina puolueille ja ehdokkaille annetaan tasapuolisesti mahdollisuus järjestää vaalitilaisuuksia K-ryhmän kauppojen piha-alueilla ja aulatiloissa. Lisäksi Kesko voi osallistua sisällöllisin perustein harkitusti ja tasapuolisesti puolueiden järjestämiin talous- ja veropoliittisiin seminaareihin.

Kesko ei jaa rahalahjoituksia poliittisille puolueille. Vuonna 2016 Kesko ei osallistunut puolueiden järjestämiin maksullisiin seminaareihin eikä julkaissut kaupallisia ilmoituksia puoluelehdissä.

Asiakkaiden terveys ja turvallisuus

416-1 Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi,

416-2 Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaatimusten rikkomukset

Tuotteiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi sisältyy Keskon päivittäistavarakaupan tuotetutkimuksen toimintaan. Se edellyttää, että sen omien elintarvikemerkkituotteiden valmistajilla on kansainvälinen tuoteturvallisuuden varmentava sertifiointi. Keskon päivittäistavarakauppa hyväksyy muun muassa seuraavat standardit: BRC, IFS, FSSC 22000 ja GlobalGAP. Vuonna 2016 sertifioituja tavarantoimittajia oli 538 kpl (2015: 532 kpl). Lukumäärä sisältää myös vanhat, Keskon päivittäistavarakaupan oman auditointiohjeistuksen mukaisesti tehdyt auditoinnit.

Tuotenäytteitä tutkittiin 7 770 kappaletta (2015: 8 037). Näytteet liittyivät pääasiassa omien merkkien tuotekehitykseen. Omavalvontanäytteitä tutkittiin 2 387 kappaletta (2015: 2 158).

Omien merkkituotteiden kehityksessä kiinnitetään Keskon päivittäistavarakaupan strategian mukaisesti erityistä huomiota tuotteiden terveellisyyteen.

Ravitsemukseen, ylipainoon ja lihavuuteen liittyviä terveyskysymyksiä koskevan EY:n valkoisen kirjan kannustamana yli 150 Pirkka-tuotteesta vähennettiin sokeria, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa vuosina 2007 - 2013. Uusissa Pirkka-tuotteissa terveellisyyskriteerit huomioidaan jo tuotekehitysvaiheessa. Kesko seuraa  Roadmap for Action on Food Product Improvement –dokumentin myötä keväällä 2016 uudelleen käynnistynyttä keskustelua reformuloinnista. Kunhan Suomen kansalliset tavoitteet selkiytynevät vuoden 2017 aikana, Keskon päivittäistavarakauppa arvioi reformulointilinjauksensa uudestaan.

Vuonna 2016 ja alkuvuodesta 2017 tehtiin arviointi elintarvikeväärennösten esiintymisen todennäköisyydestä ja työstettiin valvontasuunnitelma väärennöksiltä suojautumiseksi. (VACCP eli Vulnerability Assessment and Critical Control Points). Väärennösuhkia tunnistettiin 77. Näistä 6 arvioitiin kriittisiksi kontrollipisteiksi, joille tehdään normaalien tuote- ja tavarantoimittajavarmistusten lisäksi säännöllistä, väärennöksiä kontrolloivaa analyyttistä seurantaa.

Tuotetutkimus vastaa myös tuotteiden takaisinvedoista, joita vuonna 2016 oli 101 kappaletta (2015: 124). Näistä Keskon päivittäistavarakaupan omia merkkejä oli 26 (2015: 27). Muissa tapauksissa tuotetutkimus avusti tuotteiden valmistajia takaisinvedossa. Julkisia takaisinvetoja, jolloin tuotevialla tai -virheellä voi olla terveydellisiä vaikutuksia, oli Keskon päivittäistavarakaupan omien merkkituotteiden osalta vuoden 2016 aikana 2 (2015: 3).

K-Rauta teki vuonna 2016 Suomessa yhden takaisinvedon.

Onninen teki vuonna 2016 neljä takaisinvetoa: kaksi Suomessa, yhden Ruotsissa ja yhden Puolassa.

Vuoden 2016 aikana ei ollut tuotteen terveellisyyteen tai turvallisuuteen liittyviä oikeustoimia tai sakkoja.

Markkinointiviestintä ja tuoteinformaatio

417-1 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät informaatio- ja merkintävaatimukset

Keskon päivittäistavarakauppa noudattaa omien merkkituotteidensa ja omien maahantuontituotteidensa osalta elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä säätävää elintarviketietoasetusta EY 1169/2011 ja sitä täydentävää, tiettyjen lihojen alkuperämerkintöjä säätävää asetusta EY 1337/2013. Näissä asetuksissa säädetään muun muassa tuotteiden aineosien ilmoittamisesta.

Kaikkiin kotimaisiin Pirkka- ja kaikkiin K-Menu-tuotteisiin on merkitty valmistajan nimi ja paikkakunta. Ulkomaisiin Pirkka-tuotteisiin merkitään valmistusmaa. Lihan alkuperämaa on merkitty ainesosalistaan myös sellaisissa Pirkka-tuotteissa, joissa liha on yksi pääraaka-aineista, vaikka tähän on vasta suunnitteilla kansallista lainsäädäntöä. Kaikissa K-citymarketin ja Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan omissa merkkituotteissa on alkuperämaamerkinnät.

Lakisääteisten pakkausmerkintöjen lisäksi tuotteisiin voidaan liittää vapaaehtoisia merkintöjä, jotka kertovat tuotteen vastuullisuudesta. Näihin merkintöihin voidaan lukea muun muassa luomu- ja ympäristömerkinnät sekä sosiaalisesta vastuullisuudesta kertovat merkinnät.

Keskon omien merkkien kemikaalituotteiden – muun muassapesuaineiden ja maalien – pakkauksissa on varoitusmerkinnät kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta säätävän CLP-asetuksen EY 1272/2008 mukaisesti.

Keskon päivittäistavarakaupan omiin merkkituotteisiin on merkitty pakkausten materiaalitunnukset. Nämä merkinnät auttavat ja ohjaavat kuluttajia pakkausmateriaalien kierrättämisessä. Ympäristölle vaarallisissa kemikaaleissa on CLP-asetuksen mukainen varoitusmerkintä.

417-2 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten rikkomukset

Typen oksideja säätelevä moottoriohjelmisto

Syyskuussa 2015 Kalifornian ilmanlaadunkomissio (CARB) ja ympäristö suojeluvirasto (EPA) löysivät Volkswagen-konsernin tyypin EA 189 -dieselmoottoreista varustetuista autoista typen oksideja säätelevän moottoriohjelmiston. Kyseinen moottoriohjelmisto on tyypin EA 189 1,2, 1,6 ja 2,0 -litraisissa dieselmoottorilla varustetuissa autoissa.

VV-Auton edustamien merkkien osalta Suomessa näitä autoja on noin 53 000 ja tapaus koskee kaikkia VV-Auton maahantuomia merkkejä (Volkswagen, Audi, SEAT ja Volkswagen-hyötyautot).

Vuonna 2016 Saksan viranomainen (KBA) antoi hyväksynnän kaikkiin teknisiin korjaustoimenpiteisiin, jotka koskevat tyypin EA 189 -dieselmoottoreita. 1,2 ja 2,0 -litraisiin dieselmoottoreihin tehdään ohjelmistopäivitys. 1,6-litraiseen dieselmoottoriin tehdään myös ohjelmistopäivitys ja tämän lisäksi asennetaan ilmanvirtausohjain massamittarin etupuolelle.

Saksan viranomainen vahvisti jo aikaisemmin keväällä 2016, että tekniset toimenpiteet eivät vaikuta auton polttoaineenkulutukseen, moottorin tehoon, CO2-päästöihin, ajokäyttäytymiseen tai akustiikkaan. Korjauksella ei ole myöskään vaikutusta autojen verotukseen Suomessa, sillä typen oksidipäästöjä (NOx) ei käytetä Suomessa auto- tai ajoneuvoverotuksen perusteena. Teknisten toimenpiteiden suorittamisen jälkeen autot täyttävät tyyppihyväksynnän mukaiset päästöstandardit.

Suomessa maahantuoja lähettää takaisinkutsukirjeen asiakkaille, joiden autoja takaisinkutsu koskee. Kirjeen saatuaan asiakas voi varata ajan valtuutettuun merkkihuoltoon. Korjaustoimenpide kestää 30 minuutista tuntiin, ja vaivattomimmin korjaus hoituu esimerkiksi huoltokäynnin tai renkaanvaihdon yhteydessä. Korjaustoimenpide voidaan tehdä vain valtuutetussa merkkikorjaamossa ja se on asiakkaalle maksuton. Kun korjaustoimenpide on suoritettu, saa asiakas korjauksen suorittamisesta todistuksen.

Mikäli asiakas ei ole saanut takaisinkutsukirjettä ennen seuraavaa katsastusta, auton voi katsastaa normaaliin tapaan ja korjaustoimenpide tehdään katsastuksen jälkeen.

Johtuen eri moottorinohjainlaitteiden suuresta määrästä, takaisinkutsu toteutetaan KBA:n kanssa sovitussa aikataulussa. Tästä johtuen takaisinkutsu ei ala samanaikaisesti kaikille malleille ja moottori-/vaihteistoversioille.

Vuoden 2016 loppuun mennessä korjausratkaisu on ollut saatavilla yhteensä noin 50 000 autoon ja näistä 25 % on korjattu.

Takaisinvedot pakkausmerkintävirheen takia

Kesko noudattaa omien merkkituotteidensa ja maahantuomiensa tuotteiden pakkausmerkinnöissä EU:n ja Suomen lainsäädäntöä.

Tuotteen virheellisestä pakkausmerkinnästä johtuvia takaisinvetoja oli vuoden 2016 aikana 24 (2015: 46), joista 7 (2015: 9) oli Keskon päivittäistavarakaupan omia merkkejä.

417-3 Markkinointiviestintään liittyvien lakien, säännösten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset

Keskossa seurataan jatkuvasti markkinointiviestintään liittyviä lainsäädännön muutoksia ja viranomaissuosituksia ja tiedotetaan niistä eri yksiköiden markkinointivastaavia.

Mainonnan eettisen neuvoston käsiteltävänä ei ollut vuonna 2016 yhtään Keskon tai sen tytäryhtiön mainosta, eikä vuoden aikana ollut lainsäädännön tai vapaaehtoisten periaatteiden rikkomuksia.  

Kuluttaja-asiamies on antanut joulukuussa 2016 uhkasakolla tehostetun kieltopäätöksen Indoor Group Oy:n alennusmyyntimarkkinointia vuosina 2014-15 koskeneessa asiassa.

Asiakkaiden yksityisyyden suoja

418-1 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset

Vuonna 2016 K-Plus Oy:ssä ei havaittu yhtään tietovuotoa tai muuta henkilötietojen loukkausta.

Yhtiölle tuli yksi asiakasvalitus henkilötietojen poistamisesta K-Plus Oy:n asiakasrekisteristä. Tapaus johti tietosuojavaltuutetun yhteydenottoon. Yhteydenotossa todetaan, että henkilötietolain mukaisen määräyksen antamiseen ei ole tarvetta, koska K-Plus Oy on poistanut asianomaisen henkilötiedot järjestelmistään.

Määräystenmukaisuus

419-1 Lakien ja säädösten rikkomukset sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden osalta

Vuonna 2016 ei ollut lakien ja säädösten rikkomuksia sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden osalta.