Hae keskon vuosiraportista 2016

Taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset tulokset

201-1 Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakautuminen


Keskon toiminta tuottaa taloudellista hyötyä eri sidosryhmille Keskon toimintamaissa ja markkina-alueilla. Keskeisiä sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, asiakkaat, henkilökunta, kauppiaat, tavaran- ja palveluntoimittajat ja yhteiskunta. Kesko edistää hyvinvoinnin kasvua koko toimitusketjussaan, myös kehittyvissä maissa.

Seuraavissa taulukoissa esitellään rahavirtoja Keskon ja eri sidosryhmien välillä sekä taloudellisen lisäarvon jakautumista sidosryhmien välillä. Tärkeimmät rahavirrat muodostuvat tuotoista asiakkailta ja kauppiailta, ostoista tavaran- ja palveluntoimittajilta, osingoista osakkeenomistajille, henkilöstölle maksetuista palkoista sekä veroista ja investoinneista.

Kesko osti huhtikuussa 2016 Suomen Lähikauppa Oy:n, kesäkuussa 2016 Onninen Oy:n ja joulukuussa 2016 Oy AutoCarrera Ab:n. Suomen Lähikauppa Oy:n (nyk. K-Market Oy) tiedot on yhdistelty Kesko-konserniin 12.4.2016 alkaen, Onninen-konsernin tiedot 1.6.2016 alkaen ja Oy Autocarrera Ab:n tiedot 1.12.2016 alkaen.

Maaliskuussa 2015 Kesko myi tavarataloketju Anttila Oy:n. Anttila Oy on yhdistelty Kesko-konserniin 16.3.2015 asti. Vuoden 2016 aikana Kesko myi Venäjän päivittäistavarakaupan sekä Venäjän Intersport-liiketoiminnan. Päivittäistavarakaupan Venäjän liiketoiminta sisältyy lukuihin 30.11.2016 asti. Lisätietoja rakennemuutoksista löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 3.

Konsernin tuloslaskelma, konsernitase ja konsernin rahavirtalaskelma ovat luettavissa kokonaisuudessaan Tilinpäätösosiosta.

Keskon toiminnasta syntyvä taloudellinen hyöty eri sidosryhmille
#
Keskon toiminnasta syntyvä taloudellinen hyöty eri sidosryhmille
Milj. € 2016 2015 2014
Asiakkaat1 Tuotot 10 879 9 479 9 800
Luotu lisäarvo 10 879 9 479 9 800
Lisäarvon jakaminen:
Toimittajat Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut -9 839 -8 593 -8 828
Työntekijät Palkat, palkkiot ja sosiaalikulut -723 -545 -614
Luotonantajat Nettorahoitustuotto/-kulu -2 -7 -6
Omistajat Osinko -1992 -248 -149
Julkinen sektori Verot3 -49 -92 -54
Yhteisöt Lahjoitukset -2 -1 -1
Liiketoiminnan kehittämiseen 67 -7 147
Tiedot perustuvat tilintarkastettuihin lukuihin.
1 Sisältäen liikevaihdon ja liiketoiminnan muut tuotot
2 Ehdotus yhtiökokoukselle
3 Sisältää tuloverot, kiinteistöverot ja omaisuusverot

Keskon ja K-kauppiaiden tuottaman taloudellisen hyödyn jakautumisesta maakunnittain Suomessa kerrotaan kohdassa 203-2.

Osinkopolitiikka

Osinkopolitiikan mukaan Kesko Oyj jakaa osinkona vähintään 50 % osakekohtaisesta vertailukelpoisesta tuloksesta yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia huomioon ottaen. Keskon hallitus ehdottaa huhtikuussa 2017 pidettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 jaettaisiin osinkoa yhteensä 199 milj. euroa, mikä olisi 201,3 % osakekohtaisesta tuloksesta ja 99,5 % osakekohtaisesta vertailukelpoisesta tuloksesta. Vuonna 2016 Kesko jakoi osinkoa vuoden 2015 tuloksesta 248 milj. euroa, mikä oli 243,8 % osakekohtaisesta tuloksesta ja 146,7 % osakekohtaisesta vertailukelpoisesta tuloksesta.

Lisätietoa tilinpäätöksen tunnusluvuista ja Keskon osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy Tilinpäätösosiosta.

Keskon toiminnasta syntyvän taloudellisen hyödyn erittely markkina-alueittain vuonna 2016
Milj. € Ostot Investoinnit Palkat ja
osake-
perusteiset
maksut
Henkilö-
sivukulut
Verot¹ Yhteensä
Suomi 5 661 630 428 99 777 7 595
Muut Pohjoismaat 905 3 53 19 51 1 032
Baltia ja Puola 453 25 70 7 97 653
Venäjä ja Valko-Venäjä 265 85 35 10 14 409
Muut maat 1 305 1 305
Yhteensä 8 588 743 587 136 940 10 994
1 Verot sisältävät tuloverot, kiinteistöverot, arvonlisäverot, valmisteverot, autoverot, tullit, omaisuusverot sekä ennakonpidätykset
Kauppaverkosto

Kesko toimii päivittäistavarakaupassa, rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu yli 2 000 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä.

K-ruokakauppaverkosto on kattava ja K-ruokakauppoja on lähes kaikissa Suomen kunnissa (katso taulukko alempana). K-ruokakaupoissa käy päivittäin noin 1,2 miljoonaa asiakasta.

Monikanavaisuuden merkitys kasvaa vähittäiskaupassa. Verkkokaupan ja sähköisten palveluiden kasvu yhdistettynä kattavaan kauppapaikkaverkostoon on Keskon keskeinen kilpailutekijä. Lue lisää monikanavaisuuden mahdollisuuksista ja riskeistä.

Vuoden 2016 lopussa Keskolla oli yhteistyökumppanina yli 1 080 itsenäistä K-kauppiasyrittäjää. Keskon myynti kauppiasyrittäjille oli 45,4 % myynnistä vuonna 2016.

Kesko ja K-kauppiaat muodostavat K-ryhmän, jonka vähittäismyynti vuonna 2016 oli 12,5 miljardia euroa (alv 0 %). K-ryhmä työllistää noin 45 000 henkeä.

K-ruokakauppojen sijoittuminen kunnittain (tilanne 31.12.2016)
K-ruokakauppojen lukumäärä Kuntia 2016 % kaikista kunnista
10 tai enemmän 29 9,3
7–9 20 6,4
5–6 25 8,0
3–4 44 14,1
2 67 21,4
1 95 30,4
0 33 10,5
Kuntia yhteensä 313 100,0
Henkilöstökulut
Milj. € 2016 2015 2014
Palkat ja palkkiot 575 440 497
Henkilösivukulut
eläkekulut 78 55 64
sosiaalikulut 57 43 47
Osakeperusteiset maksut 12 6 6
Yhteensä 723 545 614
Vuonna 2016 palkoista ulkomaantoimintojen osuus oli 159 milj. euroa ja eläke- ja muista henkilösivukuluista ulkomaantoimintojen osuus oli 36 milj. euroa.
Kesko-konserni työllisti vuonna 2016 keskimäärin 22 476 (18 955) henkilöä, joista Suomessa työskenteli 10 714 (8 300) henkilöä ja ulkomailla 11 762 (10 655) henkilöä. Henkilömäärän kasvu aiheutui vuoden aikana tehdyistä yritysostoista. Vuoden lopussa Suomen Lähikaupan henkilömäärä oli 3 129, Onnisen 3 068 ja AutoCarreran 37.
Keskon tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin
1 000 € 2016 2015 2014
Kansalais-, ympäristö- ja muut järjestöt 412 555 474
Urheilu (aikuiset) 891 721 556
Nuorisourheilu ja muu nuorisotyö 56 64 244
Tiede, tutkimus ja koulutus 67 61 65
Kulttuuri 14 32 36
Terveys 270 12 11
Veteraanijärjestöt ja maanpuolustus 3 5 4
Poliittiset puolueet ja järjestöt - 8 5
Yhteensä 1 713 1 457 1 395
Lisäksi K-kaupoissa sijaitsevien Veikkaus Oy:n myyntipisteiden pelimyynnistä Veikkaus tuloutti opetus- ja kulttuuriministeriölle arviolta 60-65 miljoonaa euroa. Laskuperusteena on käytetty laskennallista keskimääräistä osuutta pelieuron jakautumisesta vuonna 2016. Arvion on laskenut Veikkaus Oy. OKM jakaa tuoton kokonaisuudessaan suomalaiselle taiteelle, liikunnalle, tieteelle ja nuorisotyölle.

Tarkempia tietoja lahjoituskohteista löytyy Vastuullisuusohjelmasta.

201-2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle
 

Yksi Keskon vastuullisuustyön keskeinen tavoite on ilmastonmuutoksen etenemisen hillitseminen. Kesko on sitoutunut asettamaan Science Based Targets -aloitteen hyväksymät päästötavoitteet kahden asteen ilmaston lämpenemistavoitteen mukaisesti. Tavoitteiden laskentatyö aloitettiin joulukuussa 2016. 

Keskon toimintaa kartoitetaan säännöllisesti riskiarvioinneilla, joissa huomioidaan myös mahdolliset ilmastonmuutokseen liittyvät muutostarpeet. Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden muutokset ja hallintatoimenpiteet käsitellään Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnassa osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.

Lue lisää riskienhallinta- ja valvontamenettelyistä.

Ilmastonmuutos aiheuttaa sekä fyysisiä, sääntelyyn liittyviä että mainetekijöihin vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia.

Fyysinen vaikutus

  • Sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja runsaat sateet, aiheuttavat seurauksia rakennetulle ympäristölle. Fyysiset riskit liittyvät sekä kiinteään kauppaverkostoon että logistiikkaan. Poikkeukselliset sääolosuhteet voivat aiheuttaa toiminnan keskeytyksiä tai ongelmia tuotteiden saatavuudessa sekä myynnin vaihteluita erityisesti rakentamisen ja talotekniikan kaupassa.
  • Ilmastonmuutos voi vaikuttaa hankintalähteisiin ja tuotteiden saatavuuteen sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. Kuivuuden ja aavikoitumisen seurauksena veden saatavuus on vaikeutunut useissa maissa heikentäen talouden toimintakykyä. Maataloustuotanto kärsii, mikäli aavikoituminen ja merenpinnan nousu vähentävät viljeltävissä olevaa pinta-alaa. Kuivuus tai tulvat saattavat tuhota maataloustuotannon satoja. Kiristyvä kilpailu raaka-aineista voi nostaa hintoja.
  • Energianlähteiden saatavuus ja päästörajoitukset voivat aiheuttaa vaikutuksia energianhintaan.
  • Luonnonilmiöiden aiheuttamista onnettomuuksista ja epidemioista voi aiheutua vahinkoja tai liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään.

Sääntely

  • Ilmastonmuutos voi vaikuttaa sääntelyn tuomina riskeinä, esimerkiksi erilaisina lupamenettelyinä tai päästöjen hinnoittelun ja verotuksen tuomina kustannuksina.
  • EU:n ja Suomen hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan toimeenpano tulee vaikuttamaan energiaratkaisuihin, ja saattaa nostaa energian hintaa, mikä lisää paineita energiansäästöön ja energiaomavaraisuuteen.

Asiakkaat

  • Kestävä kulutus kiinnostaa asiakkaita yhä enemmän. Ympäristöystävällisillä tuotteilla, vastuullisuusviestinnällä, kauppojen K-vastuullisuuskonseptilla ja pakkausmerkinnöillä voidaan auttaa asiakkaita tekemään ilmastonmuutosta hillitseviä ostopäätöksiä. Mahdolliset epäonnistumiset ympäristövastuun toteuttamisessa saattavat heikentää Keskon mainetta.
  • Kesko osallistuu kiertotalouden kehittämiseen tarjoamalla kierrätyspalveluita kauppojen yhteydessä sekä osallistumalla innovatiivisiin kiertotalouskokeiluihin kuten Kinkkutemppu-kampanja ja Liiteri-kokeilu.
  • K-maatalouden koetilalla tutkitaan eri lajikkeiden sopivuutta Suomen ilmastoon. Tavoitteena on auttaa K-maatalouden asiakkaita valitsemaan Suomen sääoloihin sopivin lajike ja viljelymenetelmä, myös ilmaston muuttuessa.

 

Ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä on kuvattu myös raportin Toimintaympäristömme / Mahdollisuudet ja riskit –osiossa.

201-3 Eläketurvan kattavuus

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä eri toimintamaissa. Suomessa henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty työeläkevakuutusyhtiöiden kautta ja vapaaehtoinen lisäeläketurva pääosin Keskon Eläkekassan A-osaston kautta. Eläkekassan lisäedun piiriin eli A-osastoon kuului vuoden lopussa 2 717 henkilöä.

Työeläkevakuutusyhtiössä hoidettu lakisääteinen eläketurva on maksuperusteinen eläkejärjestely. Keskon Eläkekassan myöntämä lisäeläketurva on etuuspohjainen eläkejärjestely ja järjestelyyn liittyvä velvoite 31.12.2016 oli 300,4 milj. euroa (2015: 266,1 milj. euroa), joka on kokonaan katettu. Ylikatteen määrä IFRS-standardin mukaan laskettuna 31.12.2016 oli 164,1 milj. euroa (2015: 176,4 milj. euroa). Kun vakuutusmaksut lasketaan IFRS:n mukaisesti (Eläkekassan vakuutusmaksu perustuu etuuspohjaiseen järjestelyyn), koko konsernin vakuutusmaksuksi tulee 13,6 % (2015: 12,5 %) palkkasummasta. Lue lisää Tilinpäätösosiosta, liite 17.

Muissa maissa eläke on järjestetty lainsäädännön mukaisesti, ja etuuspohjaisia järjestelyitä ei ole Norjaa lukuun ottamatta. Norjassa lisäedun piiriin kuuluneiden määrä ei ole olennainen suhteessa koko konserniin.

201-4 Julkiselta sektorilta saatu taloudellinen avustus

Konserni on saanut avustuksia julkiselta sektorilta 0,9 milj. euroa vuoden 2016 aikana. Tämä summa muodostuu pääosin Suomesta (0,6 milj.euroa) ja Ruotsista (0,3 milj. euroa) saaduista avustuksista.

Välilliset taloudelliset vaikutukset

203-1 Infrastruktuuri-investoinnit sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut
 

Varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella kauppa voi tarjota yleishyödyllisiä palveluita, joiden saatavuus muuten saattaa olla hankalaa. Vuonna 2016 K-ruokakauppojen yhteydessä oli:

  • yli 1 000 kaupassa käteisen rahan nostopalvelu
  • yli 325 Postin palvelupistettä
  • yli 140 Postin pakettiautomaattia
  • yli 560 Matkahuollon pakettipistettä
  • yli 25 DHL:n pakettiautomaattia.

Keskon merkittävin kauppapaikkahanke useiden lähivuosien ajan on Helsingin Itäkeskukseen rakennettava uusi kauppakeskus, Easton Helsinki. Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on 100 miljoonaa euroa. Sen työllistämisvaikutus on noin 250 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan. Easton Helsingin ensimmäinen osa avautuu asiakkaille syksyllä 2017. Toisen osan on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Koko kokonaisuuden investoinnin arvo on yli 200 miljoonaa euroa.

Jätteiden lakisääteisten kierrätysvelvollisuuksien lisäksi K-kaupat tarjoavat seuraavia kierrätyspalveluita:

  • kestopuun keräys
  • vaatteiden keräys

Jätetilastot löytyvät kohdasta 306-2 Jätteet.

Keskon tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin on esitelty kohdassa 201-1 Taloudellisen lisäarvon syntyminen ja jakautuminen.

203-2 Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus

Kesko on palvelualan yritys, jolla on merkittäviä tuotteiden tuotantoon, käyttöön ja kierrätettävyyteen liittyviä välillisiä vaikutuksia.

Keskon ja kauppiaiden ostoilla on taloudellisia vaikutuksia tavaran- ja palveluntoimittajiin, kuten työpaikkojen lisääntyminen. Paikalliset ostot vaikuttavat lisäksi alueelliseen elinkeinotoimintaan. Keskon ja kauppiaiden maksamat palkat, verot ja henkilöstökulut sekä investoinnit vaikuttavat alueelliseen taloudelliseen hyvinvointiin.

Kesko toimii yhdeksässä eri toimintamaassa, joissa se harjoittaa sekä vähittäis- että tukkukauppaa. Keskon periaatteena on, että liiketoiminnan tuottojen ja omaisuuden verot maksetaan aina toimintamaahan noudattaen paikallisia lakeja ja säännöksiä.

Kesko on merkittävä veronmaksaja. Vuonna 2016 Keskon tuloverot Suomeen olivat 31,2 miljoonaa euroa ja muihin maihin 10,1 miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen veroaste oli 21,6 %. Kiinteistöveroa ja omaisuusveroja Kesko maksoi vuonna 2016 Suomeen 3,5 miljoonaa euroa ja muihin toimintamaihin 4,2 miljoonaa euroa.

Kesko kerää, raportoi ja edelleen tilittää myös välillisiä veroja kuten arvonlisäveroja ja valmisteveroja. Kesko tilittää arvonlisäveroa veronsaajille tavaroita ja palveluita myyvänä yrityksenä. Vuonna 2016 Kesko tilitti arvonlisäveroja Suomessa 380,3 miljoonaa euroa ja muissa maissa 110,5 miljoonaa euroa. Kesko tilittää autoveroja sekä valmisteveroja muun muassa makeisista, alkoholista ja virvoitusjuomista. Vuonna 2016 Kesko tilitti valmisteveroja Suomessa yhteensä 66,9 miljoonaa euroa.

Mitattavissa oleva Keskon epäsuora vaikutus yhteiskuntaan, kuten työllistävä vaikutus, lisääntyneet verotulot kunnalle tai tulot tuottaja- ja toimitusketjussa, tulee arvioida tapauskohtaisesti esimerkiksi uuden kaupan perustamisen yhteydessä.

Maksettavat verot 2016

Tilitettävät verot 2016

Verot maittain vuonna 2016

Keskon ja K-kauppiaiden tuottama taloudellinen hyöty Suomen maakuntiin vuonna 2016
Maakunta

Milj. €
Keskon
tavaraostot
K-
kauppiaiden
suorat
tavaraostot
Keskon ja
K-kauppiaiden
investoinnit¹
Keskon
maksamat
palkat
K-kauppiaiden
maksamat
palkat
K-
kauppiaiden
maksamat
verot
Yhteensä
Ahvenanmaa 32,2 - 0,0 0,1 - - 32,4
Etelä-Karjala 6,8 13,7 6,2 6,2 11,0 0,6 44,4
Etelä-Pohjanmaa 237,7 30,8 4,9 6,3 12,8 0,7 293,1
Etelä-Savo 41,9 13,7 9,3 5,3 11,4 1,1 82,8
Kainuu 5,8 7,3 1,7 1,8 6,2 0,4 23,2
Kanta-Häme 52,3 25,7 3,3 7,4 11,2 1,3 101,2
Keski-Pohjanmaa 53,4 13,6 5,3 2,2 5,0 0,5 80,0
Keski-Suomi 61,2 25,5 7,8 11,7 18,1 1,2 125,6
Kymenlaakso 43,5 15,7 3,8 7,8 10,8 1,3 82,9
Lappi 20,6 24,5 14,4 8,7 18,7 2,0 88,9
Pirkanmaa 262,2 33,0 32,7 34,7 33,2 2,7 398,5
Pohjanmaa 161,5 11,2 2,8 6,7 9,5 0,7 192,4
Pohjois-Karjala 29,1 26,0 2,2 5,3 11,6 1,6 75,8
Pohjois-Pohjanmaa 139,4 43,8 10,1 19,4 26,4 2,4 241,5
Pohjois-Savo 180,5 34,5 5,7 12,0 19,8 1,5 254,0
Päijät-Häme 147,3 25,9 7,8 11,7 12,1 0,8 205,7
Satakunta 160,5 27,0 4,3 8,1 15,3 1,0 216,2
Uusimaa 3 296,7 162,4 604,72 287,8 120,9 12,5 4 485,1
Varsinais-Suomi 688,5 67,4 11,1 30,2 35,3 4,1 836,7
Yhteensä 5 621,2 601,5 738,0 473,8 389,4 36,4 7 860,4
1 Sisältää K-kauppiaiden kalustoihin liittyvien vuokravastuiden kasvun
2 Sisältää vuoden 2016 yritysostot (Suomen Lähikauppa, Onninen ja AutoCarrera) 445,5 milj. euroa
Mukana luvuissa ovat ne K-kauppiaat, joiden kirjanpito ja palkanlaskenta hoidetaan Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy:ssä, eli noin 85 % K-kauppiaiden liiketoiminnan kokonaisvolyymistä.

Ostokäytännöt

204-1 Ostot paikallisilta toimittajilta

Kesko arvioi tuottamaansa taloudellista hyötyä raportoimalla ostot toimintamaittain ja yhtiön kotimaan mukaan. Kesko raportoi myös K-kauppiaiden suorat tavaraostot Suomessa maakunnittain.

Keskon toiminnan tuottamasta taloudellisesta hyödystä pääosan – noin 84 % Keskon liikevaihdosta – saavat tavarantoimittajat, joilta vuonna 2016 ostettiin 8,6 miljardilla eurolla.

Keskolla oli vuonna 2016 noin 24 600 sellaista tavaran- ja palveluntoimittajaa, joilta ostettiin vuoden aikana vähintään 1 000 eurolla. Näistä noin 11 900 toimi Suomessa, noin 10 200 Keskon muissa toimintamaissa ja noin 2 500 muualla.

Kymmenen suurimman tavarantoimittajan osuus konsernin tavaraostoista oli 24,3 % (2015: 24,2 %) ja sadan suurimman 54,4 % (2015: 53,1 %). Kymmenen suurimman joukossa oli seitsemän suomalaista elintarvikealan yritystä, yksi Suomessa toimiva tuontiyritys ja kaksi saksalaista autovalmistajaa.

Keskon kaikkien yhtiöiden ostot Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta olivat 5 661 milj. euroa eli 65,9 % (2015: 67,2 %) konsernin kaikista ostoista.

Kesko-konsernin suomalaisten yhtiöiden tavaraostot olivat yhteensä 6 928 milj. euroa. Näistä ostoista 81,1 % tehtiin Suomessa toimivilta tavarantoimittajilta ja 18,9 % muualta. Huomioitavaa on, että osa Suomessa toimivista tavarantoimittajista on maahantuontiyrityksiä, joiden toimittamien tavaroiden alkuperää ei voida tilastoida luotettavasti.

Kesko kasvattaa aktiivisesti paikallisten ostojen määrää ja kannustaa K-kauppiaita ottamaan valikoimiin lähellä tuotettuja tuotteita. K-kauppiaiden suorat ostot maakunnista vuonna 2016 olivat yhteensä 602 miljoonaa euroa.

Kesko ja Ruokatieto Yhdistys ry ovat järjestäneet vuosina 2014−2016 Lähiruokatreffejä, jotka kokoavat yhteen alueen paikalliset lähiruokatuottajat ja K-ruokakauppiaat. Lähiruokatreffien tavoitteena on sekä verkostoitua että parantaa paikallisten tuotteiden tarjontaa alueen K-ruokakaupoissa ja sitä kautta tukea suomalaista työtä. 

Tuottajalle kiitos -toimintamallin avulla asiakkailla on mahdollisuus tukea helposti suomalaisia ruoantuottajia. K-ruokakaupoissa on myynnissä 12 Pirkan Tuottajalle kiitos -tuotetta, joista K-ryhmä maksaa lisätuen suoraan tuottajille.

Keskon ostot toimintamaittain vuonna 2016
Tavaran- ja
palveluntoimittajia
toimintamaassa
Ostot tavarantoimittajilta Tavaran- ja
palveluntoimittajia
muissa maissa
Ostot tavarantoimittajilta
kpl milj. € % kpl milj. € %
Suomi 11 609 5 621 81,1 % 2 304 1 307 18,9 %
Ruotsi 1 573 207 85,1 % 238 36 14,9 %
Norja 1 434 529 98,2 % 100 10 1,8 %
Viro 1 048 65 52,1 % 442 59 47,9 %
Latvia 764 23 34,5 % 467 44 65,5 %
Liettua 384 94 31,3 % 189 206 68,7 %
Puola 1 263 99 94,6 % 61 6 5,4 %
Venäjä 1 657 194 95,9 % 30 8 4,1 %
Valko-Venäjä 734 48 61,0 % 305 31 39,0 %
Yhteensä 20 466 6 880 80,1 % 4 136 1 708 19,9 %
Keskon ostot vuonna 2016 yhtiöiden kotimaiden ja tavarantoimittajien kotimaiden mukaisesti jaoteltuina
Yhtiön kotimaa Tavarantoimittajan kotimaa
Milj. € Suomi Ruotsi Norja Viro Latvia Liettua Puola Venäjä Valko-
Venäjä
Muut
maat
Yhteensä
Suomi 5 621 142 10 51 4 9 12 1 1 1 077 6 928
Ruotsi 13 207 5 1 0 0 0 - - 16 243
Norja 0 9 529 - - - - - - 0 538
Viro 15 1 1 65 6 3 6 - - 28 124
Latvia 4 0 0 7 23 1 2 0 - 29 68
Liettua 6 1 0 9 24 94 33 1 3 129 300
Puola 0 0 - - 0 - 99 - - 5 104
Venäjä 1 - - 1 - - 0 194 - 7 203
Valko-Venäjä 0 0 - - 0 1 - 16 48 13 79
Yhteensä 5 661 361 545 134 58 109 152 212 52 1 305 8 588
Investoinnit

Vuonna 2016 Keskon investoinnit olivat 743 milj. euroa (2015: 219 milj. euroa) eli 7,3 % liikevaihdosta (2015: 2,5 %). Kauppapaikkainvestoinnit olivat 216 milj. euroa (2015: 167 milj. euroa). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 15,2 % (2015: 40,2 %) kokonaisinvestoinneista. Tilikauden aikana Kesko-konserni hankki Onninen Oy:n, Suomen Lähikauppa Oy:n sekä Oy AutoCarrera Ab:n. Yrityshankinnat olivat yhteensä 445,5 milj. euroa.

Keskon lisäksi myös K-kauppiaat investoivat muun muassa K-ryhmän käytössä olevien kauppojen kalustoon. Nämä mukaan lukien kokonaisinvestoinnit Suomeen vuonna 2016 olivat noin 738 milj. euroa.

Keskon investoinneilla on positiivinen taloudellinen vaikutus muun muassa rakennusliikkeiden, rakennusalan palveluyritysten, kaluste- ja laitetoimittajien sekä tietojärjestelmätoimittajien toimintaan.

 

 

Korruptionvastaisuus

205-1 Liiketoimintayksiköt, joille tehty korruptioon liittyvä riskianalyysi,

205-2 Korruptionvastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä koulutus,

205-3 Korruptiotapaukset ja niihin liittyvät toimenpiteet

Korruptioon liittyviä riskejä käsitellään osana Kesko-konsernin riskienhallintaa. Keskeisiä riskejä korruptioriskit mukaan lukien tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan säännöllisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja yksikkötasolla kaikissa toimintamaissa.

Keskon korruptionvastaiset periaatteet sisältyvät 2016 päivitettyyn K Code of Conduct -ohjeistukseen.  Ohjeistus ja sivusto on julkaistu kaikkien toimintamaiden kielillä. Siitä on omat versiot sekä henkilöstölle että yhteistyökumppaneille.

Kesko on tehnyt henkilöstölleen pakollisen eLearning-koulutuksen helpottamaan K Code of Conductin sisäistämistä.

Kesko järjestää K Code of Conductia käsitteleviä Arvoviesti-tilaisuuksia eri yhtiöissään. Vuonna 2016 järjestettiin Arvoviesti-tilaisuudet Suomen Lähikaupassa ja kahdessa Venäjän tytäryhtiössä. Niissä käsiteltiin erityisesti korruptioon ja väärinkäytöksiin liittyviä aiheita.

Keskon riskienhallinta- ja yritysturvallisuustoiminnan yhtenä painopistealueena vuonna 2016 oli väärinkäytösten ennalta ehkäiseminen. Vuoden aikana tuli tietoon yksittäisiä väärinkäytösepäilyjä, joiden selvittämisessä riskienhallinta- ja yritysturvallisuusyksikkö avusti.

Keskossa otettiin loppuvuodesta 2016 käyttöön koko konsernin kattava SpeakUp -ilmoituskanava, jonka kautta henkilöstö ja yhteistyökumppanit voivat ilmoittaa K Code of Conductin vastaisesta toiminnasta. Vuonna 2016 SpeakUp-ilmoituskanavan kautta tuli kuusi ilmoitusta.

Vuonna 2016 tietoon ei tullut korruptioon liittyviä oikeustapauksia, joissa Kesko-konserniin kuuluva yhtiö olisi ollut vastaajana.

Kilpailun rajoittaminen

206-1 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet

Vuonna 2016 ei tullut tietoon oikeustoimia, sakkoja tai muita seuraamuksia kilpailuoikeudellisiin säännöksiin liittyen.