Hae keskon vuosiraportista 2016

Ympäristövaikutukset

Energia

Kesko osallistuu ilmastonmuutoksen hillintään lisäämällä uusiutuvan energian hankintaa ja omaa tuotantoa.

Uusiutuvaa sähköä

Kesko on päättänyt hankkia 100 % uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä vuoden 2017 alusta alkaen Suomessa. Vuonna 2017 Keskon hankkiman sähkön määrä on arviolta 540 GWh. Tätä sähköä käytetään K-kaupoissa ja muissa Keskon kiinteistöissä.

Kesko hankkii uusiutuvan sähkön alkuperätakuilla Pohjoismaista. Vuonna 2017 sähkönhankinnassa painotetaan erityisesti suomalaista bioenergiaa. Bioenergia perustuu esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteisiin ja puuperäisiin polttoaineisiin.

Aurinkovoimaloita K-kauppoihin

Vuonna 2016 Kesko investoi merkittävästi aurinkovoimaloiden rakentamiseen. Kesäkuussa 2016 valmistui Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala Vantaalla sijaitsevan K-Citymarket Tammiston katolle. Lisäksi vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 11 K-Supermarketia ja K-Citymarketia sai katolleen aurinkovoimalan. Vuonna 2016 aurinkovoimalla tuotettiin yhteensä 210 MWh sähköä. 

Kesään 2017 mennessä K-ryhmän kauppojen katoille valmistuu vielä kaksi aurinkovoimalaa, minkä jälkeen yhteensä 15 aurinkovoimalan sähköntuotanto on arviolta 3 559 MWh vuodessa. Uusien investointien myötä K-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä.

Katso video aurinkovoiman käytöstä K-ryhmässä

302-1 Organisaation oma energiankulutus

Kiinteistöjen energiankulutus
Suomi 2016 2015 2014
Sähkö1 (MWh) 458 690 694 5442 754 301
Kaukolämpö (MWh) 308 924 254 2142 292 453
Oman lämmöntuotannon polttoaineet (MWh) 5 169 3 406 4 233
Energiankulutus yhteensä (MWh) 772 783 952 164 1 050 987
Energiankulutus yhteensä (TJ) 2 782 3 428 3 784
Muut toimintamaat 2016 2015 2014
Sähkö (MWh) 100 808 103 038 96 231
Kaukolämpö (MWh) 18 893 17 8402 17 607
Oman lämmöntuotannon polttoaineet (MWh) 29 874 26 8902 29 116
Energiankulutus yhteensä (MWh) 149 575 147 768 142 954
Energiankulutus yhteensä (TJ) 538 532 515
Kaikki toimintamaat 2016 2015 2014
Energiankulutus yhteensä (MWh) 922 358 1 099 932 1 193 941
Energiankulutus yhteensä (TJ) 3 320 3 960 4 299
1 Laskentaraja muuttunut 2016, sisältää vain Keskon hankkiman sähkön
2 Luku tarkentunut edellisestä raportista
Kiinteistöjen energiankulutus Suomessa

Vuoden 2016 lopussa Keskon hallinnoimiin kiinteistöihin (omistettuihin ja vuokrattuihin) Suomessa kuului toimisto- ja varastokiinteistöjä sekä noin 1 450 kauppapaikkaa. Kiinteistökannan pinta-ala kasvoi 16,5 % Suomen Lähikaupan ja Onnisen hankinnan myötä.

Lämmön kokonaiskulutus kasvoi kiinteistökannan kasvun myötä noin 22 %. Suurimmassa osassa kiinteistöjä käytettiin kaukolämpöä, minkä lisäksi 1,6 % lämpöenergiasta tuotettiin itse. Vuonna 2016 Suomen kiinteistöissä tuotettiin itse lämpöenergiaa 18,6 TJ (5,2 GWh) maakaasulla ja öljyllä.

Vuodesta 2016 alkaen Keskon Suomen sähkönkulutus sisältää vain Keskon hankkiman sähkön. Aiempina vuosina on arvioitu ja raportoitu sähkönkulutus myös Keskon hallinnoimille kiinteistöille, joissa kauppias hankkii sähkön itse. Lämmönkulutus raportoidaan kaikille Keskon hallinnoimille kiinteistöille.

Laskentatavat sekä kiinteistötyyppikohtaiset tilastot sähkön ja lämmön kulutuksesta sekä kiinteistökannan muutoksista Suomessa ovat luettavissa Kulutusseuranta- ja Ympäristöprofiili -raporteista.

Kiinteistöjen energiankulutus muissa toimintamaissa

Vuonna 2016 Keskon Suomen ulkopuolinen kiinteistökanta muuttui merkittävästi Onnisen hankinnan sekä Venäjän K-ruokakauppojen myynnin myötä. Onninen toimii Keskon aiempien toimintamaiden lisäksi Puolassa.

Lämpöenergia tuotettiin osittain itse maakaasulla ja öljyllä. Valko-Venäjällä lämmitykseen käytettiin myös pieni määrä polttopuuta (950 MWh) ja turvetta (130 MWh). Vuonna 2016 lämmön omaan tuotantoon käytettiin polttoaineita yhteensä 107,5 TJ (29,9 GWh).

Maakohtaiset tiedot koostetaan tytäryhtiöiden Keskolle raportoimien polttoaineen- ja ostoenergian kulutustietojen perusteella. Osa toimipisteistä (5 % Onnisen toimipisteitä lukuun ottamatta) ei raportoi lämmönkulutustaan, koska se sisältyy vuokraan tai ei ole saatavilla.

Primäärienergiankulutus

Kaikkien toimintamaiden ostoenergian primäärienergiankulutus vuonna 2016:

  • Uusiutuva: 407 TJ (6 %)
  • Ydinvoima: 5 348 TJ (77 %)
  • Uusiutumaton: 1 143 TJ (17 %)
Kuljetusten polttoaineenkulutus Suomessa

Kesko Logistiikan omien tai suorassa ohjauksessa olevien kuljetusten laskennallinen energiankulutus vuonna 2016 oli 503,9 TJ. Polttoaineena käytettiin dieseliä. Vuonna 2016 kuljetusten kilometrimäärä oli 32,3 milj. km (2015: 31,1 milj. km).

Energiankulutus laskettiin ajokilometri-, täyttöaste- ja kuljetuskalustotietojen avulla. Laskenta suoritettiin VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän mukaisesti.

Kuljetusten polttoaineenkulutus muissa toimintamaissa

Muiden maiden logistiikkatoiminnot on suurimmaksi osaksi ulkoistettu. Vuonna 2016 Viron logistiikassa kulutettiin polttoainetta (diesel ja bensiini) 4,1 TJ.

Kokonaisenergiankulutus

Vuonna 2016 Keskon oma energiankulutus kaikissa toimintamaissa yhteensä oli 3 828 TJ.

Uusiutumattomien lähteiden polttoaineita kulutettiin yhteensä 634,1 TJ kuljetuksiin ja kiinteistöjen omaan lämmitykseen. Uusiutuvia polttoaineita oli käytössä 3,4 TJ.

302-3 Energiaintensiteetti

Energian ominaiskulutus, Keskon hallinnoimat kiinteistöt
kWh/br-m2 2016 2015 2014
Suomi
Sähkön ominaiskulutus 204 207 205
Kaukolämmön ominaiskulutus 79 76 79
Muut toimintamaat
Sähkön ominaiskulutus 88 99 94
Lämmön ominaiskulutus 42 431 46
1 Luku tarkentunut edellisestä raportista

Ruokakaupoissa ja -varastoissa sekä kylmäketju että lämmitettyjen tilojen tarve kasvattavat energiankulutusta verrattuna muihin toimialoihin.

Suomen ominaiskulutusten tarkemmat laskentaperusteet löytyvät Kulutusseurantaraportista. Muiden toimintamaiden ominaiskulutukset on laskettu kiinteistöjen yhteenlasketun pinta-alan (2016: 1 152 000 m2) perusteella.

302-4 Energiankulutuksen vähentäminen

K-ryhmä oli mukana kauden 2008─2016 kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa. K-ryhmän tavoite oli parantaa energiatehokkuuttaan vuositasolla 65 GWh:n verran vuoden 2016 loppuun mennessä. Motiva julkaisee sopimuskauden tulokset kesällä 2017.

K-ryhmä on mukana myös seuraavassa kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa kaudella 2017─2025. Sopimuksen mukaisesti K-ryhmä sitoutuu vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimenpitein 7,5 %. Sopimuksen piirissä ovat kaikki K-ryhmään kuuluvat kauppaketjut.

Energiaratkaisuja K-kaupoissa


1. Valaistus

Kauppapaikkahankkeiden kaikissa valaistusratkaisuissa siirryttiin LED-valoihin helmikuussa 2016. Säädettävien, oikein suunnattujen LED-valaistusratkaisujen avulla pystytään säästämään valaistussähköä jopa 50 % verrattuna perinteiseen loistelamppu- ja monimetallilamppuvalaisimilla toteutettuun myymälävalaistukseen.

2. Kylmälaitteiden kannet ja ovet

Ruokakaupoissa kaupan kylmäjärjestelmien kulutus voi pienissä kauppapaikoissa olla yli puolet sähkön kokonaiskulutuksesta. K-ruokakauppojen pakastealtaiden kansien avulla säästetään energiaa 40 % kannettomiin altaisiin verrattuna. Myös maito- ja mehukaappien ovilla säästetään energiaa.

3. Kiinteistömanagerit

Keskolla on noin 40 kiinteistömanageria, jotka auttavat K-kauppoja löytämään keinoja kaupan energiankulutuksen tehostamiseksi. Optimaalista energiankulutusta etsitään säännöllisellä seurannalla ja tekniikkaa tarkkailemalla sekä eri kiinteistöjen raportteja vertailemalla. Kiinteistömanageri auttaa kauppoja myös pitkän tähtäimen suunnittelussa. Peruskorjausohjelmassa arvioidaan, mitä kunnostustöitä kannattaa tehdä 5─6 vuoden sisällä.

4. Etävalvonta

Helmikuussa 2017 oli 204 Keskon kohteen taloautomaatio liitetty etävalvontaan eli energianhallintakeskukseen. Keskuksista käsin voidaan muuttaa kiinteistöjen asetusarvoja ja kojeiden käyntiaikoja tarpeen mukaan sekä reagoida mahdollisiin häiriötilanteisiin nopeasti. Oikeat käyntiajat ja asetusarvot ovat käytännön toimista helpoimpia ja tehokkaimpia energiankäytön tehostamistapoja.

Kaupan kylmälaitteiden etävalvonnan avulla säästettiin vuoden 2016 aikana noin 3,63 GWh energiaa. Etävalvonnan avulla voidaan säätää kylmäkalusteiden lämpötiloja sekä sulatuksia siten, että käyttö on aina optimaalista. Myös mahdollisiin virhetilanteisiin voidaan reagoida välittömästi.

5. Lauhdelämmön talteenotto

Lähes kaikissa K-ruokakaupoissa kylmälaitteiden lauhdelämpö otetaan talteen, jolloin lisälämpöenergiaa tarvitaan ainoastaan kovilla pakkasilla.

Yhä useammassa K-ruokakaupassa käytetään kylmälaitteiden kylmäaineena teollisuuden prosesseista kerättyä hiilidioksidia, joka on kylmäaineena ympäristöystävällinen vaihtoehto.

Hiilidioksidikylmälaitos mahdollistaa lauhteen tehokkaan hyödyntämisen yhdessä matalalämpötilalämmitysjärjestelmien kanssa. Tällä yhdistelmällä saavutetaan huomattavasti parempi lämmöntalteenoton hyötysuhde verrattuna perinteisiä HFC-kylmäaineita käyttävien kylmälaitteiden lauhdelämpöratkaisuihin.

6. Aurinkovoima

Aurinkovoimalat yleistyvät K-ruokakauppojen katoilla. Ruokakauppojen sähkönkulutus on suurimmillaan kesällä, jolloin kaupat ja niiden kylmälaitteet vaativat paljon sähköä jäähdyttämiseen. Aurinkoisena kesäpäivänä aurinkoenergialla voidaan kattaa jopa 60 % ruokakaupan sen hetkisestä sähkönkulutuksesta. K-ruokakauppojen katoille asennettavien aurinkopaneelien sähköntuotto on noin 10─15 % kaupan sähkön vuosikulutuksesta.

Kesko Logistiikan energiansäästöistä on kerrottu kohdassa 305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.

Vesi

Suomi on vesirikas maa. Melkein puolet (47 %) suomalaisten vesijalanjäljestä on kuitenkin ulkomailla, sillä teollisten tuontituotteiden kulutus ja niihin liittyvät piilovesivirrat ovat suuret. Keskon merkittävimmät vedenkulutuksen vaikutukset syntyvät niiden myytävien tuotteiden kautta, jotka ovat peräisin veden niukkuudesta tai saastumisesta kärsiviltä alueilta.

Kesko on aloittanut omien tuotemerkkiensä vesiriskiarvioinnin. Tavoitteena on tunnistaa toimitusketjussa ne valuma-alueet, joissa on merkittävimmät veden niukkuuden tai saastumisen ongelmat. Vesiriskiarviointityötä jatketaan ja tuloksia käytetään toimenpiteiden suunnitteluun.

303-1 Vedenkulutus

Keskon hallinnoimat kiinteistöt käyttävät kunnallista vedenjakelua kaikissa toimintamaissa. Lisäksi Virossa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä on käytössä muutamia kaivoja. Kaivoveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta on kuitenkin pieni (3 %), ja siten se raportoidaan osana kunnallista vedenjakelua. Keskon toiminnasta syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon.

Vedenkulutus maittain
m3 2016 2015 2014
Suomi 933 812 884 0811 935 472
Ruotsi 7 247 6 3541 5 504
Norja 1 424 1 445 1 407
Viro 5 922 4 954 4 876
Latvia 9 480 10 128 11 297
Liettua 40 268 38 472 38 903
Puola 3 100 - -
Venäjä 84 431 79 755 75 056
Valko-Venäjä 48 797 43 342 39 741
Kaikki yhteensä 1 134 481 1 068 531 1 112 256
1 Luku tarkentunut edellisestä raportista

K-ryhmän omassa toiminnassa vettä käytetään lähinnä siivoukseen ja puhdistukseen. Ruokakaupoissa korkean hygieniatason säilyttäminen on erityisen tärkeää ja lakisääteiset hygieniavaatimukset on täytettävä.

Yksittäisiä suuria vedenkuluttajia ovat Neste K -liikenneasemien autopesuasemat Suomessa.

Suomen kiinteistöjen vedenkulutus nousi merkittävästi vuonna 2016, mikä johtui Suomen Lähikaupan ja Onnisen hankinnasta seuranneesta kiinteistökannan kasvusta. Kiinteistötyyppikohtaiset tilastot vedenkulutuksesta ja kiinteistökannan muutoksista Suomessa ovat luettavissa Kulutusseurantaraportista.

Onnisen hankinnan myötä kasvanut kiinteistökanta aiheutti muutoksia vedenkulutuksessa myös Suomen ulkopuolisissa toimintamaissa sekä uudessa toimintamaassa Puolassa. Muiden maiden vedenkulutustiedot kootaan yhtiöiden raportoimista luvuista, jotka perustuvat laskutus- tai kulutustietoihin. Osa vuokratiloissa sijaitsevien kauppojen vedenkulutuksesta sisältyy vuokraan eikä vesitietoja raportoida (6 % muiden maiden toimipisteistä, Onnisen toimipisteitä lukuun ottamatta). Lisäksi yhden prosentin osalta tietoja ei ollut saatavilla.

 

Luonnon monimuotoisuus

Kesko osallistuu FIBS yritysvastuuverkoston ja Ympäristöministeriön yhteistyössä järjestämään Yritykset & biodiversiteetti -ohjelmaan. Kesko on kartoittanut toimintansa biodiversiteettiin liittyviä vaikutuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on osallistua luonnon monimuotoisuutta edistäviin hankkeisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

304-2 Toiminnan, tuotteiden ja palveluiden merkittävät vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen

Hankintaketju

Keskon suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen syntyvät myytävien tuotteiden elinkaaren aikana. Luonnon monimuotoisuuden kannalta kriittisiä raaka-aineita Keskon hankintaketjussa ovat esimerkiksi kalat ja äyriäiset, puu, palmuöljy sekä soija. Näiden raaka-aineiden kestävää hankintaa ohjataan hankintalinjauksilla.

Lokakuussa 2016 K-ryhmä sitoutui muovikassien kulutuksen vähentämiseksi tähtääviin toimenpiteisiin ja julkaisi muovilinjauksen. Tavoitteena on vähentää muoviroskan päätymistä vesistöihin ja muualle luontoon.

Lue lisää muovilinjauksesta

Globaali ruoantuotanto kasvavalle väestölle on suurimpia uhkia luonnon monimuotoisuudelle maailmassa. Ruokaturvaa voidaan edistää kestävillä ja tehokkailla maatalouskäytännöillä ja minimoimalla ruokahävikki.

Ruokahävikki ja ilmastonmuutos

Ruokahävikin minimointi koko elintarvikeketjussa maataloudesta loppukuluttajaan asti vähentää alkutuotannon tarvetta ja siten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kun ruoka päätyy hävikiksi, kaikki sen tuotantoon, kuljettamiseen, myyntiin ja valmistamiseen liittyvät päästöt on aiheutettu turhaan. Ruokahävikin minimointi vähentää myös siihen liittyviä päästöjä.

Myös ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen etenkin kuivuudesta kärsivien alueiden laajentuessa. Lue lisää Keskon monipuolisesta työstä ruokahävikin ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vastuullisuusohjelmasta.

K-maatalouden koetila

K-maatalouden koetilalla Hauholla panostetaan lajikekehitykseen ja tutkimustyöhön kestävien viljelytapojen ja paremman kotimaisen ruoantuotannon puolesta. Koetilan tutkimustyön tavoitteena on antaa K-maatalouskauppiaille ja viljelijöille Suomen olosuhteissa valmiiksi testattuja ratkaisuja tuottaviin tuotevalintoihin ja sadon optimointiin. Kestävän ja elinvoimaisen suomalaisen maatalouden ja elintarviketeollisuuden merkitys K-ryhmälle on suuri. Suomessa K-ruokakauppojen ostoista noin 80 % on kotimaisilta tavarantoimittajilta.

Kesäkuussa 2016 K-maatalouden koetila teki Itämeri-sitoumuksen Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. Koetilalla testattiin mittalaitteita ja -menetelmiä, joilla tavoitellaan käytännön viljelyyn mahdollisuutta mitata ja seurata ravinteiden käyttöä sekä arvioida maan kasvukuntoa nopearytmisesti.

Mittausmenetelmät edistävät kestävää maataloutta kun viljelyn panostukset voidaan optimoida satotavoitteiden, sadon käyttötarkoituksen, maan satopotentiaalin ja lajikkeiden vaatimusten mukaan. Viljelijän tulosta parantavat maan hyvä kasvukunto, tarpeenmukainen lannoitus ja ravinteiden muuttaminen hyviksi sadoiksi. Nämä vähentävät ravinnevalumia Itämereen. Oikein hoidettu maaperä sitoo myös hiiltä ja kamppailee siten ilmastonmuutosta vastaan.

304-3 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt

Kesko rakentaa kauppapaikkoja vain liikekiinteistöille kaavoitetuille alueille. Pilaantuneita maita koskevia tutkimuksia tehdään vuosittain rakennustöiden ja kiinteistökauppojen yhteydessä.

Vuonna 2016 kunnostettiin yksi Keskon kohde Porvoossa, josta poistettiin yhteensä noin 93 tonnia haitta-ainepitoisia maa-aineksia 3 385 m2:n tontilta. Kunnostettavalle alueelle ei jäänyt ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut kunnostusraportin ja todennut, että kunnostetulla alueella ei ole tarvetta muihin maaperän kunnostustoimenpiteisiin.

Keskolla ei ole omia suojeltuja elinympäristöjä.

Päästöt

Kesko raportoi toiminnastaan aiheutuvat suorat ja epäsuorat (Scope 1 ja 2) kasvihuonekaasupäästöt GHG Protocol -standardin mukaisesti.

  • Scope 1: kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat Keskon hallinnoimien kiinteistöjen lämmitykseen ja Keskon hallinnoimiin kuljetuksiin käytetyn polttoaineen kulutuksesta
  • Scope 2: kasvihuonekaasupäästöt, jotka aiheutuvat Keskon hankkiman sähkön ja Keskon hallinnoimissa kiinteistöissä kulutetun kaukolämmön tuotannosta

305-1 ja 305-2 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1 ja 2)

Scope 1 ja 2 -päästöt, Suomi

* Vuonna 2016 laskentaraja muuttunut.

Scope 1 ja 2 -päästöt, kaikki toimintamaat

* Vuonna 2016 laskentaraja muuttunut.
**Scope 2 -luku tarkentunut edellisestä raportista.

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Tonnia CO2-ekv 2016 2015 2014
Suorat (Scope 1) 43 002 43 302 44 005
Suomi 36 478 34 977 38 017
kuljetukset (Kesko Logistiikka) 35 079 34 117 36 915
lämmön omatuotanto (maakaasu ja öljy) 1 399 860 1 102
Muut toimintamaat 6 524 8 325 5 988
kuljetukset (Valko-Venäjä ja Viro) 344 1 115 -
lämmön omatuotanto (maakaasu, öljy, turve ja polttopuu1) 6 180 7 210 5 988
Epäsuorat (Scope 2) 81 963 144 266 157 691
Suomi 56 533 121 115 135 891
ostettu sähkö (hankintaperusteinen) 0 73 734 81 495
ostettu sähkö (sijaintiperusteinen)2 95 866 153 087 165 946
ostettu kaukolämpö (sijaintiperusteinen) 56 533 47 381 54 396
Muut toimintamaat 25 430 23 151 21 800
ostettu sähkö (sijaintiperusteinen) 20 218 18 475 17 362
ostettu kaukolämpö (sijaintiperusteinen) 5 212 4 6763 4 438
Yhteensä 124 965 187 568 201 696
Suomi, Scope 1 ja 2 yhteensä 93 011 156 092 173 908
Muut toimintamaat, Scope 1 ja 2 yhteensä 31 954 31 476 27 788
1 Valko-Venäjän yhden toimipisteen lämmitykseen käytetyn polttopuun biogeeninen hiilidioksidipäästöluku on raportoitu Scope 1 -päästöissä, koska sen osuus kokonaispolttoaineista on merkityksetön (noin 2 %).
2 GHG Protocol -standardin mukaisesti Suomen sähkönkulutukselle on raportoitu sijaintiperusteinen päästöluku. Yhteenlasketuissa päästöluvuissa käytetään hankintaperusteista lukua. Sijaintiperusteisella luvulla tarkoitetaan maakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua ja hankintaperusteisella sähköntoimittajakohtaisilla päästökertoimilla laskettua lukua.
3 Luku tarkentunut edellisestä raportista
Scope 1

Vuonna 2016 Keskon Scope 1 -päästöt Suomessa kasvoivat, koska Suomen Lähikaupan hankinnan myötä uudet kaupat lisäsivät kuljetuksia ja omaa lämmöntuotantoa.

Vuonna 2016 raportoitiin muiden toimintamaiden omien kuljetusten päästöt Virosta. Valko-Venäjän kuljetusten tietoja ei ollut saatavilla. Suurin osa muiden toimintamaiden kuljetuksista on ulkoistettu ja raportoidaan rajallisesti Scope 3 -päästöissä.

Suomessa Keskon päivittäistavarakaupan kuljetuksia hallinnoi Kesko Logistiikka. Sen omien ja suorassa ohjauksessa olevien kuljetusten päästöarvot laskettiin ajokilometri-, täyttöaste- ja kuljetuskalustotietojen avulla. Laskenta suoritettiin VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän mukaisesti. Viron kuljetusten päästöt laskettiin polttoaineenkulutuksen perusteella.

Scope 2

Vuonna 2016 Keskon ostoenergian päästöt Suomessa laskivat 53 %, mikä johtui laskentarajan muutoksesta. Keskon Scope 2 -päästöissä raportoidaan vuodesta 2016 alkaen Keskon hankkiman sähkön aiheuttamat päästöt. Kauppiaiden hankkiman sähkön päästöt raportoidaan Scope 3 -kategoriassa 14, kauppiastoiminta (franchising).

Alkuvuonna 2016 Keskolle toimitti sähköä Helsingin Energia ja 1.9.2016 alkaen Fortum. Toimitettu sähkö oli hiilivapaata sähköä.

Keskon muiden toimintamaiden ostoenergian päästöt kasvoivat noin 10 %, mihin vaikuttaa Onnisen hankinta.

Kiinteistöjen Scope 1 ja 2 -päästöjen laskentaperusteet ja tarkemmat laskelmat löytyvät Ympäristöprofiili Suomi ja muut toimintamaat -raporteista.

305-3 Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3)

Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Tonnia CO2-ekv 2016 2015 2014
Upstream
Ostetut tuotteet ja palvelut 6 910 000 5 936 000 5 922 000
Pääomahyödykkeet (rakennukset) 35 200 18 200 9 900
Hankitun energian epäsuorat päästöt (muut kuin Scope 1 ja Scope 2) 49 400 69 300 76 100
Tuotteiden kuljetus ja jakelu 18 400 18 300 18 600
Jätteet 11 400 9 000 10 100
Liikematkat 3 000 2 700 2 800
Työmatkaliikenne 21 000 6 700 7 800
Downstream
Asiakasliikenne (kauppamatkat) 157 400 154 400 166 100
Myytyjen tuotteiden käyttö 1 685 800 852 900 1 093 900
Myytyjen tuotteiden loppukäsittely 36 500 16 300 28 000
Franchising (kauppiastoiminta) 114 700 22 800 27 800

Keskon suurimmat muut epäsuorat päästöt aiheutuvat myytävien tuotteiden tuotantoketjusta (76 %) ja käytöstä (19 %) sekä asiakkaiden kauppamatkoista (2 %).

Laskentaperusteet löytyvät Scope 3 -raportista.

305-4 Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti lasketaan liikevaihtoon (2016: 10 180 milj. euroa), keskimääräiseen henkilökuntamäärään (2016: 22 476 henkilöä) ja Keskon hallinnoimien kiinteistöjen pinta-alaan suhteutettuna (2016: 4 381 000 m2).

Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti
2016 2015 2014
Liikevaihtoon suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/milj. €) 12,3 21,6 22,2
Henkilöstömäärään suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/hlö) 5,6 9,9 10,1
Kiinteistöjen pinta-alaan suhteutettuna (tonnia CO2-ekv/1 000 m2) 28,5 - -
Vuoden 2016 Scope 2 laskentaraja muuttunut

305-5 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Science Based Targets

Kesko on sitoutunut asettamaan Science Based Targets -aloitteen hyväksymät päästötavoitteet kahden asteen ilmaston lämpenemistavoitteen mukaisesti. Tavoitteiden laskentatyö aloitettiin joulukuussa 2016.

Kiinteistöjen energiatehokkuus

Kesko on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksessa ja sitoutunut toimenpiteillään parantamaan energiatehokkuutta 65 GWh kaudella 2008-2016. Motiva julkaisee sopimuskauden tulokset kesällä 2017.

Aurinkovoimaa lisäämällä Kesko vähentää kiinteistöjen aiheuttamia päästöjä. Lue lisää kohdasta Energia.

Logistiikka

Vuosien 2012–2020 aikana Kesko Logistiikan tavoitteena on vähentää liikevaihtoindeksiin suhteutettuja päästöjä 10 % vuoden 2011 tasosta. Vuoden 2016 loppuun mennessä suhteelliset päästöt olivat vähentyneet lähtötasosta 1,9 %. Vuonna 2016 päästöt kasvoivat 3,8 % vuoteen 2015 verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti Suomen Lähikaupan hankinnan myötä kasvanut kauppojen määrä. Aluksi uusiin kauppoihin toimitettiin vain Pirkka-tuotteita ja K-Market-konversioiden edetessä kauppoihin ajettiin täyttökuormia erilliskuormina.

Kesko Logistiikan päästöjä vähennetään pitkäjänteisellä työllä:

  • Logistinen tehokkuus: keskitetty jakelu, reittioptimointi ja korkeat kuormien täyttöasteet
  • Tehokas paluulogistiikka: kuljetetaan paluukuljetuksena hankintakuormia, kaupoista palautuvia kuljetusalustoja ja kierrätettäviä lavoja, rullakoita, pahvia, pulloja tai tölkkejä
  • Taloudellisen ajotavan koulutus: kaikki yli 500 Keslogin sopimuskuljettajaa koulutettu
  • Kaluston uusiutuminen: 9 kaksitasoperävaunua ja erikoispitkä Ekorekka käytössä pitkän matkan runkokuljetuksissa
Tehokas kuljetuskalusto
#
Scope 3 -päästövähennykset
Myytävät tuotteet

Keskon ylivoimaisesti suurimmat epäsuorat päästöt aiheutuvat myytävien tuotteiden tuotantoketjussa sekä tuotteiden käytön aikana. Näihin päästöihin voidaan vaikuttaa vähäpäästöisempien tuotteiden ja palveluiden valikoimalla sekä asiakasviestinnällä.

Päivittäistavarakauppa

Asiakkaat ovat yhä tietoisempia omien kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksista. Vähentämällä eläinperäisten tuotteiden kulutusta ja kotona syntyvää ruokahävikkiä kuluttajat voivat vaikuttaa ruokavalionsa ympäristövaikutuksiin. Kasvikset ja erilaiset kasvipohjaiset tuotteet kasvattivat suosiotaan Suomessa vuonna 2016. Ilmiö oli yksi vuoden suurimpia ruokatrendejä. K-ruokakaupoissa otettiin käyttöön vegehyllyt, joihin on koottu kasvipohjaiset tuotteet ympäristöystävällisten valintojen helpottamiseksi. Vuoden 2016 loppuun mennessä jo 100 K-ruokakaupassa on vegehylly. K-Ruoka-mediat tarjoavat monipuolisia reseptejä ja vinkkejä kasvisruokien valmistukseen. 

Lue lisää vegehyllyistä

K-ruokakaupat kannustavat asiakkaita vähentämään kotona syntyvää ruokahävikin määrää. Kesko ja K-ruokakaupat osallistuivat elo-syyskuussa 2016 Kuluttajaliiton Hävikkiviikkoon ja tarjosivat asiakasviestinnässä tietoa, vinkkejä ja reseptejä ruokahävikin vähentämiseen. Lue lisää K-ruoka.fi:stä.

Vuonna 2015 aloitettu yhteistyö Gasumin, Myllyn Parhaan ja Wurstin kanssa jatkui. K-ruokakauppojen ja Kesko Logistiikan keskusvaraston syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnettiin energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Vuonna 2016 noin 3 700 tonnista biojätettä valmistettiin 2 800 MWh biokaasua. CO2-päästöjä vähennettiin maakaasuun verrattuna 550 tonnia (päästökerroin 198 g CO2/kWh) ja polttoöljyyn verrattuna 740 tonnia (päästökerroin 267 g CO2/kWh).

Vuonna 2016 K-ryhmä osallistui Kinkkutemppu-kampanjaan, jossa asiakkaat palauttivat joulukinkkujen paistinrasvat K-kauppojen kierrätyspisteisiin ja niistä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä. Asiakkaat palauttivat 12 000 kg paistinrasvaa, josta valmistettiin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä.

Lue lisää Kinkkutemppu-kampanjasta

Lue Jätevedet ja jätteet -kohdasta lisää työstämme ruokahävikin vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi.

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa

Rakentamisen ja talotekniikan kauppa tarjoaa kuluttajille ja yritysasiakkaille laajojen tuotevalikoimien lisäksi asiantuntevaa palvelua energiatehokkuuden parantamiseksi rakennus- ja remontointihankkeissa. K-Raudat ja Onninen tarjoavat koteihin ja kiinteistöihin ympäristöystävällisiä ratkaisuja käytännon energiansäästövinkeistä energianhallinnan älykkäisiin kokonaisratkaisuihin. Nämä sisältävät lämmityksen, jäähdytyksen sekä aurinko- ja tuulienergian ratkaisuja.

Jakamistalous mahdollistaa valmistettujen tuotteiden määrän ja samalla päästöjen vähentämisen, kun samaa tuotetta voi käyttää useampi kuluttaja. Vuonna 2016 K-Rauta oli mukana Liiteriksi nimetyssä työvälineiden vuokrauspalvelukokeilussa Helsingin Teurastamolla.

Lue lisää Liiteri-kokeilusta

Autokauppa

Helmikuussa 2017 VV-Auton valikoimassa oli neljä ladattavaa hybridiautomallia (PHEV) ja kaksi täyssähköautoa. Lisäksi valikoimassa oli viisi maa- tai biokaasua polttoaineena käyttävää vaihtoehtoa. Vuonna 2016 Volkswagenin ja Audin ladattavien hybridien rekisteröinnit Suomessa kasvoivat 204 % verrattuna edellisvuoteen.

Asiakkaiden kauppamatkat

Asiakkaiden kauppamatkoista aiheutuvat päästöt ovat Keskolle merkittävä epäsuorien päästöjen lähde. Suurin osa kauppamatkoista kuljetaan autolla.

Kesko rakentaa K-ryhmän kauppojen yhteyteen sähköautojen latauspisteverkostoa edistääkseen siirtymää sähköistyvään autoiluun. Maaliskuussa 2017 jo 13 K-ryhmän kauppaa ja 3 Neste K -liikenneasemaa tarjosivat sähkö- ja hybridiautojen latauspisteitä asiakkaiden käyttöön. Neste K -liikenneasemille on vuoden 2017 aikana tulossa kymmeniä uusia sähköauton latauspisteitä valtateiden varsilla oleville liikenneasemille. Tavoitteena on seuraavien vuosien aikana asentaa sähköauton latauspisteet kaikille Neste K -liikenneasemille sekä avata vuosittain 10–15 uutta latausasemaa K-Citymarketien parkkipaikoille.

K-ryhmä tarjoaa Suomen kattavimman ja palvelevimman lähikauppaverkoston. Kaupat räätälöidään niiden oman asiakaskysynnän mukaisesti. Kun lähikaupasta löytyy sen asiakaskunnalle sopiva valikoima, etenkin kaupungeissa kauppamatkat lyhenevät ja ne voidaan kulkea useammin kävellen, pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Kaupan lisäpalvelut vähentävät asiakkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä, kun kauppakäynnin yhteydessä voi hoitaa useita asioita. Lisääntyvä verkkokauppa vähentää myös asiakkaiden kauppamatkoja.  

Henkilökunnan työmatkaliikkuminen ja liikematkat

Joulukuussa 2016 Helsingin seudun toimistotyöntekijöille toteutettiin työmatkaliikkumisen kysely Helsingin seudun liikenteen (HSL) -työmatkalaskurilla. Kyselyn perusteella keskimääräiset päästöt työntekijää kohti ovat 8,8 kg CO2/työpäivä. Kyselyn tuloksia käytetään Keskon tulevan päätoimitalon, K-kampuksen, työmatkaliikkumisen suunnittelutyön pohjana. K-kampukselle laaditaan työmatkaliikkumissuunnitelma kestävän ja hyvinvointia edistävän työmatkaliikkumisen edistämiseksi.  

Keskossa oli vuoden 2016 lopussa käytössä 690 työsuhdeautoa Suomessa (2015: 607). Suomen Lähikaupan ja Onnisen hankinnan myötä kasvanut henkilöstömäärä vaikutti työsuhdeautojen määrän nousuun.

  • 6 etanoliautoa (2015: 12 etanoliautoa)
  • 312 bensa-autoa (2015: 263 bensa-autoa)
  • 370 dieselautoa (2015: 330 dieselautoa)
  • 2 kaasuautoa (2015: 2 kaasuautoa)

Keskon työsuhdeautopolitiikan mukaisesti suositaan vähäpäästöisiä automalleja, jotka ovat päästöarvoiltaan alle 150 g CO2/km. Vuonna 2016 keskimääräinen päästötaso oli 122 g CO2/km (2015: 127 g CO2/km). Työsuhdeautojen aiheuttamat päästöt olivat yhteensä 2 648 tonnia CO2 (2015: 2 367 tonnia CO2). Laskelma sisältää myös työsuhdeautoilla ajetun yksityisajon.

Keskon henkilökunnan lentämistä työmatkoista kertyi 8,2 miljoonaa lentomailia vuonna 2016 (2015: 8,0 milj.). Lentomatkustamista pyritään välttämään muun muassa kannustamalla virtuaalineuvottelujen pitoon. Etäneuvottelujen määrä Skype for Business -sovelluksella on kasvanut noin 43 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 Skype-neuvotteluja pidettiin yhteensä 67 842 tuntia (2015: 47 453 tuntia). Vuoden 2016 lopussa konsernissa oli käytössä 30 Videra-etäkokouspistettä, joissa pidettiin kahden tai useamman pisteen välisiä videokokouksia yhteensä 1 793 tuntia (2015: 3 812).

305-7 Typen ja rikin oksidit sekä muut merkittävät päästöt ilmaan

Keskon vuonna 2016 Suomessa hallinnoimien kiinteistöjen käyttämän sähkö- ja lämpöenergian päästöt olivat:

  • NOx-päästöt: 133 tonnia (2015: 212 tonnia)
  • SO2-päästöt: 117 tonnia (2015: 179 tonnia)
  • Ydinvoimalla tuotetun sähkön radioaktiivisen jätteen määrä: 1,2 tonnia (2015: 1,4 tonnia)

Muutokset vuoden 2015 lukuihin verrattuna johtuvat laskentarajan muutoksesta. Vuonna 2016 kauppiaiden itsenäisesti hankkima sähkö ei sisälly Keskon sähkönkulutukseen. Vuoden 2015 luvut ovat tarkentuneet edellisestä raportista. Laskentaperusteet ja tarkemmat laskelmat löytyvät Ympäristöprofiili -raportista.

Kuljetuksista kerätään vain CO2-päästötiedot.

Jätevedet ja jätteet

Keskon tavoite on minimoida jätteen synty kaikessa toiminnassa ja toimittaa kaikki jätteet hyötykäyttöön.

Ruokahävikki

Keskon päivittäistavarakaupan tavoitteena on minimoida omasta toiminnastaan aiheutuva ruokahävikki ja hyödyntää väistämättä jäävä biojäte. Lue tavoitteesta tarkemmin Keskon vastuullisuusohjelmasta.

#
Kiertotalous

Kesko edistää kiertotaloutta osallistumalla innovatiivisiin kiertotaloushankkeisiin sekä tarjoamalla asiakkaille monipuolisia kierrätyspalveluita.

Biojätteistä energiaa

Vuonna 2015 aloitettu yhteistyö Gasumin, Myllyn Parhaan ja Wurstin kanssa jatkui. K-ruokakauppojen ja Kesko Logistiikan keskusvaraston syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnettiin energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Vuonna 2016 noin 3 700 tonnista biojätettä valmistettiin 2 800 MWh biokaasua.

Vuonna 2016 K-ryhmä osallistui Kinkkutemppu-kampanjaan, jossa asiakkaat palauttivat joulukinkkujen paistinrasvat K-kauppojen kierrätyspisteisiin ja niistä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä. Asiakkaat palauttivat 12 000 kg paistinrasvaa, josta valmistettiin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä.

Lue lisää kinkkutempusta

Kierrätyspalveluita asiakkaille

K-kauppojen yhteydessä sijaitsevat kierrätyspalvelut helpottavat asiakkaiden arkea ja ovat tehokas tapa lisätä käytöstä poistetun tavaran ja kuluttajapakkausjätteen kierrätystä kotitalouksissa.

K-ruokakauppojen yhteydessä oli 396 kuluttajapakkausten (kuitu, lasi, metalli) kierrätykseen tarkoitettua Rinki-ekopistettä joulukuussa 2016. Muovia kerättiin 160 ekopisteessä (2015: 38).


Lisäksi K-ryhmän kauppojen yhteydessä otettiin vastaan asiakkaiden palauttamia pantillisia juomapakkauksia, paristoja ja akkuja, SER-jätettä, lyijyakkuja, painekyllästettyä puuta ja käytöstä poistettuja vaatteita.

Asiakkaiden palauttamat pakkaukset ja tavarat K-ryhmän kauppojen kierrätyspisteisiin
   2016 2015 2014
Pantilliset tölkit (milj. kpl) 378 311 320
  Pantilliset kierrätysmuovipullot (milj. kpl)  116  94  96
  Pantilliset kierrätyslasipullot (milj. kpl)  29  26  27
  Paristot ja akut (tonnia)  289  210  193
   SER-jäte (tonnia)  92  95¹  170
  Lyijyakut, K-Rauta ja Rautia (tonnia)  3,5  1,6  4,3
  Kyllästetty puutavara, K-Rauta ja Rautia (tonnia)  814  914  1 003
  Käytetyt vaatteet, UFF:n kierrätyspisteet (tonnia)  3 123  2 915  2 507

¹ Luku tarkentunut edellisestä raportista.

Lokakuussa 2016 K-ryhmä sitoutui toimenpiteisiin muovikassien kulutuksen vähentämiseksi ja julkaisi muovilinjauksen. Tammikuusta 2017 alkaen asiakkaiden kierrättämästä muovista valmistetaan Pirkka ESSI kiertokasseja.

Lue lisää Essi kiertokassista ja Keskon muovilinjauksesta

Kesko Logistiikan keskitetyt keräyspalvelut

Keskon päivittäistavarakaupan keskitetyn keräyspalvelun kautta ohjattiin 236 K-ruokakaupan pahvi- ja muovipaalit teollisuuteen hyödynnettäväksi vuonna 2016. Pahvia kerättiin noin 2 806 tonnia ja muovia noin 70 tonnia.

Kesko Logistiikka toimittaa paluulogistiikkakuormissaan juomapakkauksia ja laatikoita kaupoista uudelleen- ja hyötykäyttöön.

Kesko Logistiikan paluulogistiikassa uudelleen- ja hyötykäyttöön toimitetut pakkaukset
   2016 2015 2014
Tölkit (tuhatta kpl) 82 169 96 479 93 107
  Kierrätysmuovipullot (tuhatta kpl) 54 648 61 403 54 296
  Kierrätyslasipullot (tuhatta kpl) 11 292 9 462 9 667
  Uudelleenkäytettävät laatikot (tuhatta kpl) 17 893 17 294 16 501


306-2 Jätteet

Jätteet kaikissa toimintamaissa
Tonnia 2016 2015 2014
Ei-vaarallinen jäte 38 051 27 832 30 699
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 27 444 18 474 19 675
Kaatopaikalle 10 607 9 358 11 024
Vaarallinen jäte 774 1 261 164
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 524 171 -
Vaarallisen jätteen käsittelyyn 250 1 090 -
Jätteet yhteensä 38 825 29 093 30 863
Vuoden 2015 luvut tarkentuneet edellisestä raportista
Jätteiden hyötykäyttöasteet

Suomessa Keskon jätetilastot kattavat pääosin varastotoimintoja, kun taas muissa maissa valtaosa tilastoiduista jätteistä syntyy vähittäiskaupassa. Vuonna 2016 Keskon tilastoidun jätehuollon hyötykäyttöaste Suomessa oli 99 % ja muissa toimintamaissa 48 %. Hyötykäyttöasteeseen on laskettu mukaan kaikki jätteet paitsi kaatopaikalle menevät jätteet.

Kesko tarjoaa K-kauppiaille mahdollisuuden osallistua keskitettyyn jätehuoltosopimukseen Etelä-Suomen alueella. Vuonna 2016 puitesopimuksen piirissä oli 114 K-ruokakauppaa, 11 rautakauppaa ja 14 muuta kauppaa. Kaupoissa syntyvien jätteiden hyötykäyttöaste oli 100 % (2015: 98 %) ja kierrätysaste noin 66 % (2015: 67 %).

Hyvien kokemusten ja vakuuttavien tulosten myötä keskitetty jätehuoltosopimus päätettiin laajentaa valtakunnalliseksi. Marraskuussa 2016 solmittiin sopimus, jonka myötä kaikille K-ryhmän kaupoille avautuu mahdollisuus kierrätyksen tehostamiseen ja moderniin kiertotalouteen siirtymiseen.

Jätteet: Suomi, Ruotsi ja Norja
Suomi Ruotsi Norja
Tonnia 20161 2015 2014 2016 20152 2014 2016 2015 2014
Ei-vaarallinen jäte 18 366 10 737 11 890 3 479 2 692 2 788 410 633 1 022
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 18 204 10 621 11 525 3 220 2 470 2 206 410 593 1 019
Kaatopaikalle 162 116 365 259 222 582 0 40 3
Vaarallinen jäte 273 1 125 43 81 60 29 215 15 55
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 183 160 - 3 3 - 200 - -
Vaarallisen jätteen käsittelyyn 90 965 - 78 57 - 15 15 -
Yhteensä 18 639 11 862 11 933 3 560 2 752 2 817 625 648 1 077
Hyötykäyttö-% 99 99 97 93 92 79 100 94 99
1 Pieni osa tiedoista perustuu arvioon (0,3 % Suomen jätemäärästä)
2 Ruotsin vuoden 2015 tiedot tarkentuneet edellisestä raportista
Jätteet: Viro, Latvia ja Liettua
Viro Latvia Liettua
Tonnia 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014
Ei-vaarallinen jäte 733 680 631 640 612 545 3 946 2 605 3 545
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 689 608 392 163 156 127 2 271 1 699 2 430
Kaatopaikalle 44 72 239 477 456 418 1 675 906 1 115
Vaarallinen jäte 27 20 14 5 3 3 152 36 18
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 1 - - - - - 119 8 -
Vaarallisen jätteen käsittelyyn 26 20 - 5 3 - 33 28 -
Yhteensä 760 700 645 645 615 548 4 098 2 641 3 563
Hyötykäyttö-% 94 90 63 26 26 24 59 66 69
Jätteet: Puola, Venäjä ja Valko-Venäjä
Puola Venäjä Valko-Venäjä
Tonnia 2016 2015 2014 2016 2015 2014 2016 2015 2014
Ei-vaarallinen jäte 218 - - 8 594 8 303 8 537 1 665 1 570 1 741
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 51 - - 2 382 2 279 1 918 55 48 58
Kaatopaikalle 167 - - 6 212 6 024 6 619 1 610 1 522 1 683
Vaarallinen jäte 15 - - 1 1 1 3 1 1
Kierrätykseen/hyötykäyttöön 15 - - - - - 2 0,1 -
Vaarallisen jätteen käsittelyyn - - - 1 0,8 - 0,6 0,9 -
Yhteensä 233 - - 8 595 8 304 8 538 1 668 1 571 1 742
Hyötykäyttö-% 28 - - 28 27 22 3 3 3