Hae keskon vuosiraportista 2016

Ympäristö

Hillitsemme yhdessä ilmastonmuutosta ja edistämme luonnonvarojen kestävää käyttöä
  • Pienennämme ympäristövaikutuksia yhteistyössä koko toimitusketjun kanssa
  • Edistämme kehitystä kohti vähähiilistä kiertotaloutta
  • Autamme asiakkaitamme pienentämään ympäristövaikutuksiaan
#
Aihe Tavoite Tavoitteen edistyminen 2014 Tavoitteen edistyminen 2015 Tavoitteen edistyminen 2016

Uusiutuva energia

Hankimme 100 % uusiutuvaa sähköä Suomessa.

Tavoite asetettu vuonna 2016

Tavoite asetettu vuonna 2016

Kaikki Keskon hankkima sähkö Suomessa on uusiutuvaa vuoden 2017 alusta alkaen. Hankimme uusiutuvan sähkön alkuperätakuilla Pohjoismaista. Vuonna 2017 painotamme sähkönhankinnassa erityisesti suomalaista bioenergiaa.

Lisäämme aurinkovoiman tuotantoa omaan käyttöömme.

Tavoite asetettu vuonna 2016

Tavoite asetettu vuonna 2016

Kesäkuussa 2016 valmistui Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimala K-Citymarket Tammiston katolle. Vuoden 2016 loppuun mennessä kahteen muuhun K-Citymarketiin ja yhdeksään K-Supermarketiin rakennettiin aurinkovoimala. Kesään 2017 mennessä K-ryhmän kauppojen katoilla toimii yhteensä 16 aurinkovoimalaa. Uusien investointien myötä K-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä.

Kauppojen energiatehokkuus

Sopimuskaudella 2008-2016: Parannamme energiatehokkuutta 65 GWh:n verran vuositasolla vuoteen 2016 mennessä.

Kesko tehosti energiankulutustaan 59 GWh:n verran ja saavutti 90 % tavoitteesta.

Kesko tehosti energiankulutustaan 64 GWh ja saavutti 97 % tavoitteesta.

Sopimuskauden tulokset julkaisee Motiva kesällä 2017.

Sopimuskaudella 2017-2025:  Vähennämme energiankulutustamme 7,5 % vuoteen 2025 mennessä.

Tavoite asetettu vuonna 2016

Tavoite asetettu vuonna 2016

Kesko allekirjoitti kaupan alan energiatehokkuussopimuksen vuosille 2017–2025. Toimenpideohjelmassa sitoudumme vähentämään energiankulutustamme 7,5 %. 

Logistiikan päästöt

Vähennämme Kesko Logistiikan kuljetusten liikevaihtoindeksiin suhteutettuja päästöjä 10 % vuoden 2011 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

  • Vähennämme päästöjä muun muassa kuljetusten reittioptimoinnilla, tehokkaalla paluulogistiikalla, kaksitasoisilla perävaunuilla ja taloudellisen ajotavan koulutuksella.

Pitkän matkan runkokuljetuksissa käytettävien kaksitasoperävaunujen määrä oli yhdeksän. Niihin mahtuu 30 rullakkoa enemmän kuin tavalliseen yhdistelmä-perävaunuun. Kaikki Keslogin yli 500 sopimuskuljettajaa oli koulutettu taloudelliseen ajotapaan.

Suhteelliset päästöt olivat vähentyneet 5,5 % lähtötasosta johtuen uusista ratkaisuista kuljetuksen ohjauksessa sekä kalustossa. Erikoispitkän Ekorekan pilottikokeiu alkoi Vantaa−Oulu-runkoliikenteessä. Ekorekkaan mahtuu kaksinkertainen määrä rullakoita verrattuna tavalliseen yhdistelmäperävaunuun.

Suhteelliset päästöt olivat vähentyneet lähtötasosta 1,9 %. Vuonna 2016 päästöt kasvoivat 3,8 % vuoteen 2015 verrattuna. Päästöjen kasvuun vaikutti Suomen Lähikaupan hankinnan myötä kasvanut kauppojen määrä. Aluksi uusiin kauppoihin toimitettiin vain Pirkka-tuotteita ja K-Market-konversioiden edetessä kauppoihin ajettiin täyttökuormia erilliskuormina.

Science Based Targets

Asetamme Science Based Targets -päästötavoitteet

Olemme sitoutuneet asettamaan Science Based Targets -aloitteen hyväksymät päästötavoitteet. Laskentatyö aloitettiin joulukuussa 2016.

Ruokahävikki

Vähennämme tunnistettua ruokahävikkiä 10 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2013 tasosta.

  • Pienennämme ruokahävikkiä K-ruokakaupoissa sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien, tehokkaan logistiikan, henkilökunnan koulutuksen, viimeistä käyttöpäivää lähestyvien tuotteiden hintojen alennusten ja pakkausten ominaisuuksien optimointien avulla.

Monet K-ruokakaupat lahjoittivat ruokaa hyväntekeväisyyteen. K-ruokakaupat olivat mukana Kuluttajaliiton Hävikkiviikko-kampanjassa vuonna 2014.

Aloitimme Gasumin, Myllyn Parhaan ja Wurstin kanssa yhteistyön, jossa kaupan syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Monet K-ruokakaupat lahjoittavat ruokaa hyväntekeväisyyteen.

Vuoden 2016 loppuun mennessä K-ruokakaupoissa oli vähennetty tunnistettua ruokahävikkiä 3,5 % lähtötasosta.

Noin 90 % K-ruokakaupoista tekee yhteistyötä paikallisen hyväntekeväisyystoimijan kanssa. Lahjoitettujen elintarvikkeiden määrä kasvoi 1,8 milj. kg edellisvuodesta.

Jatkoimme Gasumin, Myllyn Parhaan ja Wurstin kanssa yhteistyötä, jossa kaupan syömäkelvottomasta biojätteestä valmistettua biokaasua hyödynnetään energiana uusien Pirkka-tuotteiden valmistuksessa. Vuonna 2016 noin 3 700 tonnista biojätettä valmistettiin 2 800 MWh biokaasua. CO2-päästöjä vähennettiin maakaasuun verrattuna 550 tonnia ja polttoöljyyn verrattuna 740 tonnia.

Jätteiden hyötykäyttö

Tavoite on minimoida jätteen synty kaikessa toiminnassa ja toimittaa kaikki jätteet hyötykäyttöön.

Keslogin keskusvarastojen ja terminaalien jätteiden hyötykäyttöaste oli 98 % ja VV-Auto Groupin lähes 100 %. Kaupoissa syntyvien jätteiden hyötykäyttöaste oli 96 % ja kierrätysaste 67 %

Päivittäistavarakaupan jätteiden hyötykäyttöaste oli 99 %, rauta- ja erikoiskaupan 99,4 % ja autokaupan 99,9 %. Muissa toimintamaissa hyötykäyttöaste oli 46 %. Jätehuoltosopimuksen piirissä olevien Etelä-Suomen kauppojen jätteiden hyötykäyttöaste oli noin 98 %. 

Suomessa jätteiden hyötykäyttöaste oli 99 % ja muissa toimintamaissa 48 %. Jätehuoltosopimuksen piirissä olevien Etelä-Suomen kauppojen jätteiden hyötykäyttöaste oli 100 %. 

             

Lähestymistapa

Olennaiset näkökohdat

  • Energia
  • Vesi
  • Päästöt
  • Jätevedet ja jätteet            
  • Luonnon monimuotoisuus
  • Tavarantoimittajien ympäristöarvioinnit

Politiikat, periaatteet ja sitoumukset

K-ryhmän ympäristö- ja energiapolitiikka kattaa konsernin ja kauppojen toiminnot Suomessa ja muissa toimintamaissa. Myös K-ryhmän keskeisten yhteistyökumppaneiden edellytetään noudattavan vastaavia ympäristöjohtamisen periaatteita.

Ympäristöjohtaminen on osa K-ryhmän johtamismallia ja sen perustana ovat Elinkeinoelämän peruskirja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi, ympäristöjohtamisstandardit sekä lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset.

Seuranta- ja valvontajärjestelmät

Konsernin yhteiskuntavastuun ohjausryhmä määrittää ympäristötyön päälinjat ja tavoitetason konsernin yhtiöissä, ottaen huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden merkittävyyden huomioiden koko elinkaaren ja toimitusketjun aikaiset vaikutukset. Toimiala- ja tytäryhtiöt täsmentävät ympäristötyön päälinjat liiketoimintaa tukeviksi ympäristöasioiden toimintaohjelmiksi. Toimintaohjelmia seurataan ja päivitetään vuosittain osana strategiatyöskentelyä.     

Keskossa käytössä olevat ympäristöjärjestelmät

Keskon ylläpidon yhteistyökumppanit seuraavat kiinteistöjen energiankulutusta apunaan Enegia Oy:n EnerKey.com-seurantajärjestelmä. Enegia kaukolukee kiinteistöissä olevia energiankulutuksen mittauspäätteitä ja tallentaa tuntitasoisesti tiedot tietokantaan. Manuaalisesti kerättävien kohteiden kulutuslukemat tallennetaan myös EnerKey-järjestelmään. EnerKey-ohjelma reagoi pieniinkin kohdekohtaisiin kulutusmuutoksiin ja hälyttää kiinteistön vastuuhenkilön toimimaan.

Vedenkulutuksen seuranta on osa kiinteistöjen kulutusseurantaa. Keskon tavoitteena on ylläpitää vedenkulutuksen korkeaa tehokkuutta kaikissa toiminnoissa. 

Vastuunjako ja resurssit

  • Konsernin yhteiskuntavastuun ohjausryhmä
  • Konsernin ympäristötoimintojen ohjausryhmä
  • Kauppapaikat ja kiinteistöt -yksikkö
  • Logistiikkayksiköt

Ohjelmat, projektit ja aloitteet

Kesko on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa vuosille 2017–2025. Sopimuksen mukaisesti Kesko sitoutuu vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimenpitein 7,5 %. Sopimuksen piirissä ovat kaikki K-ryhmään kuuluvat kauppaketjut.

Kesko on liittynyt Foreign Trade Associationin (FTA) Business Environmental Performance Initiative (BEPI) -aloitteeseen. BEPI:n tarkoituksena on auttaa jäsenyrityksiä globaalien toimitusketjujen ympäristöasioiden hallinnassa ja siten lisätä tuotteiden toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja riskienhallintaa.

Keskon rautakaupan hankintalinjauksen mukaisesti trooppista alkuperää olevista puista valmistettujen tuotteiden tulee olla FSC- tai PEFC-sertifioituja.

K-ryhmän kala- ja äyriäislinjaus ohjaa Keskon päivittäistavarakaupan ja Kespron omia hankintoja sekä K-ruokakauppiaiden hankintoja turvaamaan vastuullista kalastusta ja kalanviljelyä.

Keskon päivittäistavarakauppa on RSPO:n (Roundtable on Sustainable Palm Oil) jäsen. Tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki omien merkkien elintarviketuotteiden palmuöljy on vastuullisesti tuotettua (CSPO).

Kesko on perustajajäsen suomalainen soijasitoumus -ryhmässä. Kesko on liittynyt RTRS:n (Roundtable on Responsible Soy) jäseneksi ja sitoutunut siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki omien merkkien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, RTRS- tai ProTerra-sertifioitua soijaa. Sitoumus kattaa sekä suomalaisen tuotantoketjun että ulkomaisen hankinnan.

Valitusmekanismit

Laskentarajat

Energia ja vesi Kesko
Luonnon monimuotoisuus Kesko
Päästöt Scope 1 ja 2: Kesko; Scope 3: K-kaupat ja toimitusketju
Jätteet Suomi: Keskon varastotoiminnot; muut toimintamaat: kaupat
Toimittajien ympäristöarvioinnit Tavarantoimittajat. Näkökohta tunnistettu olennaiseksi, raportointia kehitetään.