Hae keskon vuosiraportista 2016

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto ja tulos 2016

Konsernin liikevaihto oli 10 180 milj. euroa, mikä on 17,3 % enemmän kuin edellisenä vuonna (8 679 milj. euroa). Liikevaihdon kasvu ilman yritysostoja ja -myyntejä paikallisissa valuutoissa oli 1,6 %. Suomen Lähikauppa Oy on yhdistelty Kesko-konserniin 12.4.2016 alkaen, Onninen-konserni 1.6.2016 alkaen ja Oy Autocarrera Ab 1.12.2016 alkaen. Päivittäistavarakaupan Venäjän liiketoiminta sisältyy lukuihin 30.11.2016 asti ja Anttila sisältyi vertailuvuoden lukuihin 16.3.2015 asti.

Päivittäistavarakaupassa liikevaihdon kasvuun, 12,0 %, vaikutti merkittävästi Suomen Lähikaupan hankinta. Liikevaihto laski 0,2 % paikallisissa valuutoissa ilman Suomen Lähikauppaa ja Venäjän liiketoimintaa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 26,2 % ja paikallisissa valuutoissa ilman Onnista ja Anttilaa 2,1 %. Autokaupassa liikevaihto kasvoi selvästi, 13,5 % ja ilman AutoCarreran hankintaa 13,0 %. Konsernin liikevaihto kasvoi Suomessa 15,3 % ja ilman yritysostoja ja -myyntejä 1,1 %. Muissa maissa liikevaihto kasvoi 26,0 % ja paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja ja -myyntejä 3,9 %. Kansainvälisen toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 20,3 % (18,9 %).

1–12/2016 Liikevaihto
Milj. €
Kehitys,
%
Kehitys paikallisessa valuutassa ilman yritysostoja ja -myyntejä, % Liikevoitto*
Milj. €
Muutos
Milj. €
Päivittäistavarakauppa 5 236 +12,0 -0,2 175,9 -1,5
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa 4 100 +26,2 +2,1 97,9 +34,4
Autokauppa 849 +13,5 +13,0 29,5 +3,4
Yhteiset toiminnot ja eliminoinnit -5 (..) (..) -30,5 -7,7
Yhteensä 10 180 +17,3 +1,6 272,9 +28,5
* vertailukelpoinen
(..) kehitys yli 100 %

Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli 272,9 milj. euroa (244,5 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa kannattavuus oli hyvä. Vertailukelpoinen liikevoitto oli edellisen vuoden tasolla samalla kun liiketoimintaa uudistettiin voimakkaasti sekä toteutettiin Suomen Lähikaupan hankinta ja aloitettiin sen integraatio Keskon liiketoimintoihin. Päivittäistavarakaupan osalta kesäkuussa 2015 toteutettu kiinteistöjärjestely heikensi vertailukelpoista liikevoittoa 6,5 milj. euroa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa kannattavuutta paransi tilikauden aikana tehty Onnisen hankinta ja Intersport Venäjän liiketoimintojen myynti, hyvä tuloskehitys rauta- ja sisustuskaupassa Liettuassa ja Ruotsissa sekä maatalous- ja konekaupassa ja huonekalukaupassa sekä edellisenä vuonna toteutettu Anttilan divestointi. Autokaupassa kannattavuus parani edelleen hyvän myynnin kehityksen ansiosta. Kesäkuussa 2015 toteutetun kiinteistöjärjestelyn vaikutus konsernin vertailukelpoiseen liikevoittoon oli päivittäistavarakaupassa sekä rakentamisen ja talotekniikan kaupassa yhteensä -8,4 milj. euroa.

Liikevoitto oli 146,8 milj. euroa (194,6 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli yhteensä -126,2 milj. euroa (-49,9 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat Venäjän päivittäistavarakaupan myyntitappio 69,2 milj. euroa, arvonalentumiset 30,0 milj. euroa, Suomen Lähikaupan ketjujen konvertointiin liittyvät kulut 11,4 milj. euroa ja rakennejärjestelyihin sisältyvät yritysostojen varainsiirtoverot 6,9 milj. euroa. Rauta- ja sisustuskaupan Venäjän kiinteistöjen toimintavaluutta muutettiin 31.12.2016 Venäjän kiinteistömarkkinan muutoksesta johtuen eurosta ruplaksi ja tästä johtuen kiinteistöihin kohdistettiin 15 milj. euron arvonalentumiskirjaus. Edellisenä vuonna liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi Anttilan myyntitappio 130 milj. euroa sekä kiinteistöjen myyntivoittoja 101 milj. euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. € 1–12/2016 1–12/2015
Vertailukelpoinen liikevoitto 272,9 244,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+myyntivoitot +4,2 +101,2
-myyntitappiot -71,0 -131,8
-arvonalentumiset -30,0 -
+/-rakennejärjestelyt -23,1 -19,3
+/-muut erät -6,3 +0,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -126,2 -49,9
Liikevoitto 146,8 194,6

Konsernin tulos ennen veroja oli 145,2 milj. euroa (188,0 milj. euroa). Konsernin tulos osaketta kohden oli 0,99 euroa (1,03 euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 20,44 euroa (21,82 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %) oli 12 463 milj. euroa ja se kasvoi 14,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi 73 218 uutta taloutta vuoden 2016 aikana. K-Plussa-talouksien määrä oli joulukuun lopussa 2,3 miljoonaa ja K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,6 miljoonaa.

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 170,2 milj. euroa (276,4 milj. euroa). Investointien rahavirta oli -501,1 milj. euroa (217,1 milj. euroa). Päivittäistavarakaupan Venäjän liiketoiminnan myynnin rahavirtavaikutus investointien rahavirrassa oli 167,0 milj. euroa.

Likvidejä varoja oli joulukuun lopussa 391 milj. euroa (887 milj. euroa). Korolliset velat olivat joulukuun lopussa 515 milj. euroa (439 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 123 milj. euroa (-448 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli 48,6 % (54,7 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 1,0 milj. euroa (7,1 milj. euroa).

Verot

Konsernin verot olivat 31,4 milj. euroa (70,7 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 21,6 % (37,6 %).

Investoinnit

Konsernin investoinnit olivat yhteensä 743,1 milj. euroa (218,5 milj. euroa) eli 7,3 % (2,5 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 216,7 milj. euroa (166,7 milj. euroa), yritysostot 461,6 milj. euroa, it-investoinnit 29,3 milj. euroa (20,4 milj. euroa) ja muut investoinnit 35,5 milj. euroa (31,4 milj. euroa).

Henkilökunta

Kesko-konsernin henkilökuntamäärä oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 22 476 (18 956) henkilöä. Kasvu aiheutui Suomen Lähikaupan ja Onnisen yritysostoista.

Vuoden lopussa henkilömäärä oli 27 656 (21 935), joista Suomessa työskenteli 14 845 (10 081) ja Suomen ulkopuolella 12 811 (11 854) henkilöä. Suomen Lähikaupan henkilömäärä oli 3 129, Onnisen 3 068 ja AutoCarreran 37.

Segmentit

Toiminnan kausiluonteisuus

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti. Vuosineljänneksistä toinen ja kolmas ovat liikevoittotasoltaan vahvimpia, kun taas ensimmäisen vuosineljänneksen merkitys koko vuoden tulokseen on vähäisin. Suomen Lähikaupan ja Onnisen yritysostot voimistavat kausivaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Onnisen ja Suomen Lähikaupan liikevoittotasot ovat matalimmat ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Päivittäistavarakauppa
1–12/2016 1–12/2015
Liikevaihto, milj. € 5 236 4 673
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. € 175,9 177,5
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 3,4 3,8
Investoinnit, milj. € 238,1 128,9
Liikevaihto, milj. € 1–12/2016 Kehitys, %
Myynti K-ruokakaupoille 3 161 0,0
K-Citymarket, käyttötavara 588 +0,0
Suomen Lähikauppa 575 -
Kespro 804 +1,5
K-ruoka, Venäjä 105 -1,9
Muut ja eliminoinnit 4 -85,9
Yhteensä 5 236 +12,0

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli 5 236 milj. euroa (4 673 milj. euroa) liikevaihdon kasvun ollessa 12,0 %. Liikevaihdon kehitys ilman Suomen Lähikauppaa ja Venäjän liiketoimintaa oli -0,2 %. K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti Suomessa kasvoi 0,5 % (alv 0 %) (ilman Suomen Lähikauppaa) ja myynnin kasvu oli 12,1 % sisältäen Suomen Lähikaupan. Päivittäistavaramarkkinoilla Suomessa vähittäishintojen muutoksen arvioidaan olleen noin -0,6 % edelliseen vuoteen verrattuna (alv 0 %, Keskon oma arvio perustuen Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksiin) ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 1 % (Keskon oma arvio).

Suomen Lähikaupan osto toteutui 12.4.2016 ja Siwojen ja Valintatalojen muuttaminen K-Marketeiksi aloitettiin toukokuussa. Vuoden loppuun mennessä 223 Siwaa ja Valintataloa oli muutettu K-Marketeiksi. Samaan aikaan käynnistyi koko K-Market-ketjun uudistaminen. Yritysoston myötä Keskon lähikauppapalvelut paranevat merkittävästi ja yritysosto tarjoaa Keskolle merkittävät mittakaava- ja synergiaedut. Marraskuussa myytiin Venäjän päivittäistavarakauppa, jonka kasvattaminen olisi edellyttänyt merkittäviä investointeja.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 175,9 milj. euroa (177,5 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto oli edellisen vuoden tasolla samalla, kun liike­toimintaa uudistettiin voimakkaasti sekä toteutettiin Suomen Lähikaupan hankinta ja aloitettiin sen integraatio Keskon liiketoimintoihin. Kannattavuutta paransivat kustannussäästöt sekä Suomen Lähikaupan hankinnasta toteutuneet synergiahyödyt. Kesäkuussa 2015 toteutettu kiinteistöjärjestely heikensi vertailu­kelpoista liikevoittoa 6,5 milj. euroa. Päivittäis­tavara­kaupan liikevoitto oli 93,0 milj. euroa (249,4 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -82,9 milj. euroa (71,9 milj. euroa), joista merkittävimmät erät ovat Venäjän päivittäis­tavara­kaupan myyntitappio 69,2 milj. euroa, sekä kulut, jotka liittyvät Siwojen ja Valintatalojen muuttamiseen K-Marketeiksi, 11,4 milj. euroa. Suomen Lähikaupan vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon oli -7,4 milj. euroa ja synergiahyödyt huomioiden -3,2 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat 238,1 milj. euroa (128,9 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 159,6 milj. euroa (117,7 milj. euroa) ja yrityshankinnat 54,3 milj. euroa.
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
1–12/2016 1–12/2015
Liikevaihto, milj. € 4 100 3 250
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. € 97,9 63,6
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 2,4 2,0
Investoinnit, milj. € 451,7 55,3
Liikevaihto, milj. € 1–12/2016 Kehitys, %
Rauta- ja sisustuskauppa, Suomi 826 +4,1
K-rauta, Ruotsi 217 +3,6
Byggmakker, Norja 402 -3,8
K-Rauta, Venäjä 174 -9,5
Kesko Senukai, Baltia 486 +5,7
OMA, Valko-Venäjä 101 -12,7
Onninen 908 -
Maatalous- ja konekauppa 608 -1,1
Intersport, Suomi 178 +2,1
Indoor 187 +4,3
Muut 30 -70,9
Yhteensä 4 100 +26,2

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto oli 4 100 milj. euroa (3 250 milj. euroa) ja se kasvoi 26,2 %. Liikevaihto paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja kasvoi 2,1 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli 2 142 milj. euroa (1 719 milj. euroa) ja se kasvoi 24,6 %. Liikevaihto kasvoi Suomessa ilman yritysostoja ja -myyntejä 0,5 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 1 959 milj. euroa (1 530 milj. euroa) ja se kasvoi 28,0 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa ilman yritysostoja ja -myyntejä 3,9 %. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 47,8 % (47,1 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Onnisen osto toteutui 1.6.2016. Onnisen liikevaihto oli kesä-joulukuussa 908 milj. euroa. Yritysosto nopeuttaa Keskon rakentamisen ja talotekniikan kaupan kansainvälisen kasvustrategian toteuttamista ja tarjoaa merkittävää synergiapotentiaalia.

Rauta- ja sisustuskaupan liikevaihto oli 2 196 milj. euroa (2 181 milj. euroa) ja se kasvoi 0,7 %. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 3,7 %. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa Ruotsissa 4,7 %, Norjassa 0,6 % ja Venäjällä 0,3 %. Rauta- ja sisustuskaupassa kasvu vahvistui erityisesti yritysasiakaskaupassa. Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa K-ryhmän rauta- ja sisustuskaupan markkinaosuuden arvioidaan vahvistuneen erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. K-ryhmän rautakauppatarvikkeiden myynti Suomessa kasvoi yhteensä 4,3 % ja kokonaismarkkinoiden (alv 0 %) arvioidaan kasvaneen noin 1,9 % (Keskon oma arvio).

Maatalous- ja konekaupan liikevaihto oli 608 milj. euroa (615 milj. euroa) ja se laski 1,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevaihto Suomessa oli 479 milj. euroa ja se laski 4,2 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 129 milj. euroa ja se kasvoi 12,3 %. K-maatalousketjun vähittäismyynti Suomessa oli 424 milj. euroa ja se laski 3,1 %.

Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli Suomessa 197 milj. euroa (193 milj. euroa) ja se kasvoi 2,0 %.

Huonekalukaupan liikevaihto oli 187 milj. euroa (179 milj. euroa) ja se kasvoi 4,3 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 97,9 milj. euroa (63,6 milj. euroa) ja se kasvoi 34,4 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kannattavuutta paransi tilikauden aikana tehty Onnisen hankinta ja Intersport Venäjän liiketoiminnasta luopuminen sekä hyvä tuloskehitys rauta- ja sisustuskaupassa Liettuassa ja Ruotsissa, maatalous- ja konekaupassa ja huonekalukaupassa. Vertailukauden tulokseen sisältyy maaliskuussa 2015 myydyn Anttilan liiketappio 12,7 milj. euroa. Onnisen vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon oli 18,2 milj. euroa, jota rasitti vaihto-omaisuuden käyvän arvon kohdistusten kulukirjaukset 5,1 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 60,8 milj. euroa (-57,2 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat Venäjän kiinteistöjen toimintavaluutan muutokseen liittyneet arvonalennukset 15,0 milj. euroa sekä yrityshankintoihin liittyneet varainsiirtoverot 5,8 milj. euroa. Edelliseen vuoteen sisältyy merkittävimpinä vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä Anttilan myyntitappio 130 milj. euroa sekä kiinteistöjen myynneistä kirjatut myyntivoitot 28 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit olivat yhteensä 451,7 milj. euroa (55,3 milj. euroa), josta yritysostot olivat 380,1 milj. euroa ja kauppapaikkainvestoinnit 55,8 milj. euroa (40,8 milj. euroa). Yritysostoihin sisältyy Onnisen hankinta 364,1 milj. euroa sekä valkovenäläisen OMAn omistusosuuden kasvattaminen 10,0 milj. euroa.

Autokauppa
1–12/2016 1–12/2015
Liikevaihto, milj. € 849 748
Vertailukelpoinen liikevoitto, milj. € 29,5 26,1
Vertailukelpoinen liikevoitto-% 3,5 3,5
Investoinnit, milj. € 41,4 16,0
Liikevaihto, milj. € 1–12/2016 Kehitys, %
VV-Auto 845 +13,0
AutoCarrera 4 -
Yhteensä 849 +13,5

Autokaupan liikevaihto oli 849 milj. euroa (748 milj. euroa) ja se kasvoi 13,5 %. Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys oli 10,2 % (2,8 %). VV-Auton maahantuomien henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu markkinaosuus oli 18,8 % (19,1 %) ja Volkswagen oli vuonna 2016 eniten rekisteröity henkilöautomerkki.

1.12.2016 VV-Auto osti Oy Autocarrera Ab:n osakekannan, ja yrityskaupan myötä Porschen maahantuonti ja jälleenmyynti siirtyivät VV-Autolle. AutoCarreran liikevaihto oli joulukuussa 4,4 milj. euroa. Autokaupan liikevaihdon kasvu ilman AutoCarreran vaikutusta oli 13,0 %.

Autokaupassa kannattavuus parani edelleen hyvän myynnin kehityksen ansiosta. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 29,5 milj. euroa (26,1 milj. euroa). Liikevoitto oli 28,9 milj. euroa (26,1 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikutti Oy Autocarrera Ab:n hankintaan liittyvät kulut 0,6 milj. euroa. AutoCarreran vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon oli 0,0 milj. euroa, ja tulosta rasitti vaihto-omaisuuden käyvän arvon kohdistusten kulukirjaukset 0,1 milj. euroa.

Autokaupan investoinnit olivat 41,4 milj. euroa (16,0 milj. euroa).

Muutokset konsernin rakenteessa

Kesko toteutti syksyllä 2015 sopimansa järjestelyn Baltian rauta- ja sisustuskaupan keskittämisestä UAB Senuku Prekybos centrasiin (Senukai). Yhtiön nimi on muutettu Kesko Senukaiksi. Järjestelyssä Kesko myi kokonaan omistamiensa Viron ja Latvian K-Rautojen toiminnasta vastaavien yhtiöiden osakkeet tytäryhtiölleen Senukaille, josta Kesko omistaa enemmistön (Pörssitiedote 1.4.2016).

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy osti Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan pääomasijoittaja Tritonilta (Pörssitiedote 12.4.2016). Suomen Lähikauppa Oy:n nimi vaihdettiin K-Market Oy:ksi elokuussa.

Kesko Oyj osti Onninen Oy:n koko osakekannan Onvest Oy:ltä. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. (Pörssitiedote 1.6.2016)

Kesäkuussa konsernin omistusosuus konsernin valkovenäläisessä tytäryhtiössä OMAssa kasvoi 25 %:iin (aiemmin 9 %).

Heinäkuussa Kesko Oyj luopui Venäjän Intersport-liiketoiminnasta.

Syyskuussa Kesko osti Onvest Oy:ltä Venäjän projektiliiketoiminnan.

Kesko Oyj:n kokonaan omistamat tytäryhtiöt Rautakesko Oy, Keslog Oy ja Musta Pörssi Oy sulautuivat 31.10.2016 Kesko Oyj:öön.

Marraskuussa Kesko-konserniin kuuluva Kesko Food Russia Holding Oy myi päivittäistavarakaupan liiketoimintansa Venäjällä ja toimintaan liittyvät kiinteistöyhtiöt Lenta Ltd:lle (Pörssitiedote 30.11.2016).

Joulukuussa Kesko Oyj:n tytäryhtiö VV-Auto Group Oy osti Oy Autocarrera Ab:n koko osakekannan. Kaupan myötä Porschen maahantuonti ja jälleenmyynti on siirtynyt VV-Autolle (Pörssitiedote 14.11.2016, 24.11.2016 ja 1.12.2016).

Osake, osakemarkkinat ja hallituksen valtuudet

Kesko Oyj:ssä oli joulukuun 2016 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista 31 737 007 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita. Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2016 oli 746 109 omaa B-osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 1,09 %, osakkeiden kokonaislukumäärästä 0,75 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä 0,19 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä 385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2016 lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2015 lopussa 31,12 euroa ja joulukuun 2016 lopussa 43,85 euroa, missä oli kasvua 40,9 %. B-osakkeen kurssi oli vastaavasti vuoden 2015 lopussa 32,37 euroa ja joulukuun 2016 lopussa 47,48 euroa, missä oli kasvua 46,7 %. A-osakkeen ylin kurssi oli 44,54 euroa ja alin 28,98 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli 48,48 euroa ja alin 29,56 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki) nousi vuoden aikana 3,6 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi nousi 8,2 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi nousi 40,6 %.

Joulukuun 2016 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 392 milj. euroa ja B-osakkeiden 3 207 milj. euroa, joka ei sisällä emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli 4 598 milj. euroa ja se nousi vuoden 2015 lopusta 1 429 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin vuoden 2016 aikana 1,7 (2,4) milj. kpl, missä oli laskua 26,7 %. A-osakkeiden vaihtoarvo oli 65 milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 51,6 (59,4) milj. kpl, missä oli laskua 13,2 %. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 2 015 milj. euroa. Nasdaq Helsingin osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista vuoden 2016 aikana oli 55 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä. Merkittävimmät näistä olivat BATS Chi-X, 27 % vaihdosta, ja Turquoise, 16 % vaihdosta (lähde: Fidessa).

Hallituksella oli tilikauden aikana valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta. Hallitus päätti 3.2.2016 antaa kyseisen osakeantivaltuutuksen ja Keskon kolmivuotisen osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2015 ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B-osakkeita ansaintajakson 2015 kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 137 054 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteella 17.3.2016 ja 2 670 oman B-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteella 27.4.2016. Hallituksen vuosille 2014-2016 päättämän osakepalkkiojärjestelmän perusteella voidaan kolmen vuoden aikana antaa yhteensä enintään 600 000 yhtiön hallussa olevaa omaa B-osaketta ansaintakriteerien täyttymisen perusteella. Hallitus päättää erikseen kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja kohderyhmän. Osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu pörssitiedotteessa 4.2.2014. Osakepalkkiojärjestelmien (osakepalkkiojärjestelmät vuosille 2011-2013 ja 2014-2016) ansaintakriteerien täyttymisen perusteella annetuista osakkeista yhtiölle on vuoden aikana palautunut yhteensä 8 256 osaketta osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti. Tilikauden aikaisista palautumisista on kerrottu pörssitiedotteilla 17.3.2016, 31.3.2016, 27.4.2016, 30.5.2016 ja 15.11.2016.

Keskon varsinainen yhtiökokous 4.4.2016 valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhteensä enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta (Osakeantivaltuutus 2016). Valtuutus kumosi aikaisemman vastaavan sisältöisen osakeantivaltuutuksen. Valtuutuksen perusteella yhtiöllä olevat omat B-osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita. Osakkeita voidaan antaa myös osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Yhtiön hallussa olevat omat B-osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Yhtiön omista osakkeista mahdollisesti maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa 30.6.2020 saakka.

Varsinainen yhtiökokous 4.4.2016 hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta (Omien osakkeiden hankkimisvaltuutus 2016). B-osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla B-osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankkiminen ja maksaminen tapahtuu Pörssin sääntöjen mukaisesti. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää. B-osakkeet hankitaan käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien ja/tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Hallitus päättää muista omien B-osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 30.9.2017 saakka.

Lisäksi hallituksella on osakeantivaltuutus, jonka mukaisesti hallituksella on valtuutus antaa enintään 20 000 000 uutta B-osaketta (Osakeantivaltuutus 2015). Valtuutus on voimassa 30.6.2018 saakka. Osakkeet voidaan antaa maksua vastaan osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla annilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Osakkeista maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää osakkeiden merkintähinnasta, oikeuden antaa osakkeita myös muuta kuin rahavastiketta vastaan ja oikeuden päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista.

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2016 lopussa 39 404. Se on 125 vähemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus kaikista osakkeista oli joulukuun lopussa 32 %. Ulkomaisten osakkeenomistajien omistusosuus B-osakkeista oli joulukuun lopussa 46 %.

Liputusilmoitukset

Kesko Oyj ei saanut liputusilmoituksia tilikaudella.

Tilikauden keskeisiä tapahtumia

Kesko Oyj:n hallituksen jäsen Tomi Korpisaari ilmoitti eroavansa yhtiön hallituksesta terveydellisistä syistä 1.3.2016 alkaen. Kaarina Ståhlberg nimitettiin Posti Group Oyj:n lakiasiainjohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 1.3.2016 alkaen, minkä seurauksena Ståhlberg ilmoitti eroavansa Kesko Oyj:n hallituksesta 1.3.2016 alkaen. (Pörssitiedote 5.2.2016 ja 15.2.2016)

Keskon syksyllä 2015 sopima järjestely Baltian rauta- ja sisustuskaupan keskittämisestä UAB Senuku Prekybos centrasiin (Senukai) vietiin päätökseen. Yhtiön nimi on muutettu Kesko Senukaiksi. Järjestelyssä Kesko myi kokonaan omistamiensa Viron ja Latvian K-Rautojen toiminnasta vastaavien yhtiöiden osakkeet tytäryhtiölleen Senukaille, josta Kesko omistaa enemmistön. (Pörssitiedote 1.4.2016)

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakeskon ja pääomasijoittaja Tritonin välillä sovittu kauppa Suomen Lähikaupan ostamisesta saatettiin päätökseen. Osakekauppana toteutetun yritysoston velaton kauppahinta oli 54 milj. euroa. Suomen Lähikaupan liikevaihto vuonna 2015 oli 935,7 milj. euroa, ja sillä oli noin 600 Siwaa ja Valintataloa ja noin 3 800 työntekijää. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti 11.4.2016 hyväksyvänsä yrityskaupan. Lupaan sisältyy KKV:n asettamia ehtoja. KKV asetti kaupan ehdoksi velvoitteen myydä 60 Suomen Lähikauppa Oy:n kauppaa kilpailijoille. Mikäli jonkin kaupan tai joidenkin kauppojen myynti ei ole mahdollista, raukeaa Ruokakesko Oy:lle asetettu myyntivelvoite. (Pörssitiedote 11.4.2016 ja 12.4.2016)

Kesko Oyj:n ja Onvest Oy:n välillä sovittu kauppa Onninen Oy:n koko osakekannan ostamisesta saatettiin päätökseen. Kauppaan ei sisälly Onnisen teräsliiketoiminta eikä Venäjän tytäryhtiö. Ostetun liiketoiminnan pro forma -liikevaihto vuonna 2015 oli 1 465 milj. euroa ja käyttökate 39 milj. euroa. Osakekauppana toteutetun yritysoston velaton kauppahinta oli 364 milj. euroa.  (Pörssitiedote 12.1.2016, 20.4.2016 ja 1.6.2016)

Kauppatieteiden maisteri Johan Friman, 51, nimitettiin Keskon autokaupasta vastaavaksi johtajaksi ja VV-Auto Group Oy:n toimitusjohtajaksi. Hänestä tuli myös Keskon konsernijohtoryhmän jäsen. Johan Friman aloitti uudessa tehtävässään 1.1.2017 ja nykyinen toimialajohtaja Pekka Lahti siirtyy toimisopimuksensa mukaiselle eläkkeelle 1.4.2017 alkaen. (Pörssitiedote 21.9.2016)

Kesko-konserniin kuuluva Kesko Food Russia Holding Oy myi päivittäistavarakaupan liiketoimintansa Venäjällä Lenta Ltd:lle. Yrityskaupan kokonaiskauppahinta kauppahintaoikaisuineen oli noin 11,4 mrd ruplaa (arviolta noin 163 milj. euroa). (Pörssitiedote 30.11.2016)

Kesko Oyj:n tytäryhtiö VV-Auto Group Oy osti Oy Autocarrera Ab:n koko osakekannan. Kaupan myötä Porschen maahantuonti ja jälleenmyynti siirtyi VV-Autolle. Osakekauppana toteutetun yritysoston kauppahinta oli 27 milj. euroa. (Pörssitiedote 14.11.2016, 24.11.2016 ja 1.12.2016).

Tilikauden jälkeisiä tapahtumia

Välimiesoikeus hylkäsi Voimaosakeyhtiö SF:n kanteen Kestra Kiinteistöpalvelut Oy:tä vastaan koskien Fennovoima-ydinvoimalahankkeen jatkorahoitusta. (Pörssitiedote 10.1.2017)

Varsinaisen yhtiökokouksen 2016 ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksiä

Kesko Oyj:n 4.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2015 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti myös jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 2,50 euroa osakkeelta eli yhteensä 248 195 187,50 euroa. Osingon maksupäivä oli 13.4.2016.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten lukumäärän ennallaan seitsemässä jäsenessä. Varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2015 valitsemien hallituksen kunkin seitsemän (7) jäsenen, kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskisen, kauppias, kauppatieteiden maisteri Tomi Korpisaaren, kauppias, eMBA Toni Pokelan, eMBA Mikael Aron, kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsösen, kauppatieteiden maisteri Anu Nissisen ja oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Kaarina Ståhlbergin Keskon yhtiöjärjestyksen mukainen toimikausi päättyy vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Korpisaari ja Ståhlberg ovat eronneet yhtiön hallituksen jäsenyydestä 1.3.2016 alkaen. Yhtiökokous päätti valita heidän tilalleen vuonna 2018 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka diplomikauppias, kauppateknikko Matti Naumasen ja toimitusjohtaja, KTM Jannica Fagerholmin. Lisäksi yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ja kulujen korvausperusteet ennallaan.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko Nieminen.

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen osakeantivaltuutuksesta, jonka mukaisesti hallitus voi päättää yhteensä enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta (Osakeantivaltuutus 2016). Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen omien osakkeiden hankkimisvaltuudesta, jonka mukaisesti hallitus voi päättää enintään 1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta (Omien osakkeiden hankkimisvaltuutus 2016).

Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi päättämään vuonna 2017 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen Kesko Oyj:n hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa se valitsi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi KTM Jannica Fagerholmin, varapuheenjohtajaksi uudelleen eMBA Mikael Aron ja jäseneksi uudelleen KTM Matti Kyytsösen. Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin uudelleen kauppaneuvos Esa Kiiskinen (pj), Mikael Aro (vpj) ja KTM Anu Nissinen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 4.4.2016.

Vastuullisuus

Kesko on paras kaupan alan yritys vuoden 2016 Maailman 100 vastuullisimman yrityksen Global 100 -listalla (The Global 100 Most Sustainable Corporations in the World). Keskon kokonaissijoitus listalla on viidestoista.

Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland ja Unilever Finland perustivat helmikuussa suomalaisen soijasitoumuksen yhteistyössä WWF Suomen kanssa. Sitoumuksen jäsenet sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, Round Table on Responsible Soy (RTRS)- tai ProTerra-sertifioitua soijaa.

Pirkan Tuottajalle kiitos -tuotesarja laajeni huhtikuun alussa lihatuotteista maitoihin. Tuotesarjan tuotteista maksetaan määrätty osuus suoraan suomalaisille tuottajille. K-ryhmän tavoitteena on Tuottajalle kiitos -toimintamallin kautta tukea suomalaisia tuottajia sadoilla tuhansilla euroilla vuonna 2016.

Kesprolle myönnettiin huhtikuussa MSC- ja ASC-jäljitettävyyssertifikaatti. Kespron kalan ja äyriäisten toimitusketjun kaikki vaiheet on auditoitu, ja Kespro sekä sen sertifioidut asiakasravintolat voivat käyttää markkinoinnissaan MSC- ja ASC-ympäristömerkkejä.

Kesko ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi jatkavat yhteistyötä Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Osana hanketta jo 60 siirtotyöläisperheiden lasta on päässyt kouluun.

Keskon päivittäistavarakauppa ja Syöpäsäätiö solmivat sopimuksen Roosa nauha -kampanjan pääyhteistyökumppanuudesta toukokuussa. Tavoitteena on kymmenkertaistaa K-ruokakauppojen keräykseen lahjoitettavat tuotot.

Pirkka Street Basket -tapahtumia järjestettiin 16 paikkakunnalla Suomessa toukokuussa. Pirkka Street Basket 2016 on osa Suomen Koripalloliiton ja Keskon päivittäistavarakaupan Pikkusudet-hanketta, joka tähtää lasten liikunnan edistämiseen.

Kesko rakennutti Suomen suurimman kiinteistökohtaisen aurinkovoimalan K-citymarket Tammiston katolle Vantaalle touko-kesäkuussa. Voimalan huipputeho on 503 kWp ja voimala tuottaa sähköä kiinteistön omaan kulutukseen.

K-maatalouden koetila teki Itämeri-sitoumuksen Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa kesäkuussa. Koetilan sitoumus keskittyy maan kasvukunnon ja ravinteiden mittauskäytäntöjen ja -laitteiden kehittämiseen.

Kesko on tehnyt ihmisoikeuksiin liittyvän vaikutusarvioinnin YK:n Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisesti ja julkaisi ihmisoikeussitoumuksen nettisivuillaan syyskuussa.

K-ruokakaupoissa myydyistä Pirkka-sarjan Tuottajalle kiitos -tuotteista kertyi suomalaisille tuottajille hyvitettävää tukea noin 170 000 euroa tammi-syyskuussa. Tavoitteena on lisätä tuoteryhmään uusia tuotteita, mikäli sarjan tuotteiden myynninkehitys pysyy hyvänä.

K-ruokakaupat ja Kesko osallistuivat syyskuussa Kuluttajaliiton Hävikkiviikko-kampanjaan, jonka tavoitteena oli kannustaa ruokahävikin vähentämiseen ja ruuan arvostuksen lisäämiseen.

K-ruokakaupat osallistuvat syys-lokakuussa Roosa nauha -kampanjaan, jolla kerätään varoja suomalaiseen rintasyöpätutkimukseen ja syöpäneuvonnan edistämiseen. Tavoitteena on kymmenkertaistaa K-ruokakauppojen Roosa nauha -keräykseen lahjoitettavat tuotot.

K-rauta on kumppanina urbaaneille kodin kunnostajille suunnatussa työvälineiden Liiteri-vuokrauspalvelukokeilussa, joka käynnistyi syyskuussa Helsingin Teurastamolla.

Kesko sai CDP:n Climate Change Disclosure -kyselyssä arvosanan A–.

Kesko on mukana kaupan alan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa vuosille 2017–2025. Sopimuksen mukaisesti Kesko sitoutuu vähentämään energiankulutustaan erilaisin säästötoimenpitein 7,5 %.  Sopimuksen piirissä ovat kaikki K-ryhmään kuuluvat kauppaketjut.

K-ryhmä on sitoutunut EU:n tavoitteeseen, että vuoteen 2025 mennessä muovikasseja kulutetaan vuosittain korkeintaan 40 kassia/asukas. Tavoitteeseen pyritään erilaisin toimenpitein kuten muovikassien maksullisuudella ja vaihtoehtoisilla kassiratkaisuilla.

Keskon päivitetty toimintaohjeisto, K Code of Conduct, linjaa yhteiset suuntaviivat kaikkien keskolaisten ja yhteistyökumppanien työlle.

Kesko on sitoutunut tukemaan toiminnassaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals, SDGs).  Marraskuussa julkaistulla YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja Kesko -sivustolla kerrotaan, miten YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta edistetään käytännössä.

K-ryhmä on aloittanut joulukuussa seitsemän uuden K-ruokakaupan katolle tulevan aurinkovoimalan rakentamisen. Kesään 2017 mennessä K-ruokakauppojen yhteydessä toimii jo 15 aurinkovoimalaa. Uusien investointien myötä K-ryhmästä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot

Konsernin henkilöstöä koskevat tiedot on esitetty liitetiedossa 6.
Lähipiiritapahtumat on esitetty liitetiedossa 33.

Riskienhallinta

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Kesko-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana liiketoimintaa konserni-, toimiala- ja toimintotasoilla kaikissa toimintamaissa.

Kesko-konsernin riskejä käsitellään Keskon hallituksen tarkastusvaliokunnassa vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Ostovoiman ja kaupan alan kysynnän kehitys erityisesti Suomessa

Suomen talouden epävarmat näkymät, julkisen sektorin velkaantumisesta aiheutuvat verojen ja julkisten maksujen korotukset sekä korkea työttömyys heikentävät ostovoimaa ja kuluttajien luottamusta sekä voivat aiheuttaa pitkäkestoisen laskun kysynnän tasossa. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia erityisesti Keskon kotimaan rakentamisen ja talotekniikan kaupassa sekä autokaupassa.

Hintatason lasku ja hintakilpailun kiristyminen Suomen päivittäistavarakaupassa

Ruuan hintataso on laskenut Suomessa edelleen vuoden 2016 aikana. Kuluttajien ostovoiman heikennyttyä viime vuosina kilpailu on kiristynyt ja kaupat ovat laskeneet hintojaan markkinaosuuksien kasvattamiseksi. Hintatason lasku ja kiristynyt hintakilpailu voivat heikentää Keskon päivittäistavarakaupan ja kauppiaiden kannattavuutta.

Päivittäistavarakaupan lähimarkkinastrategia

Kesko osti vuonna 2016 Suomen Lähikaupan osana lähimarkkinastrategian toteutusta. Suomen Lähikaupan liiketoimintojen integraatio Keskon liiketoimintoihin, Siwa ja Valintatalo-kauppojen konversio K-Marketeiksi sekä kauppojen liiketoimintamallin muutos kauppiasliiketoimintamalliin ovat merkittäviä muutoshankkeita, joiden tavoitteiden saavuttamiseen sisältyy toiminnallisia ja taloudellisia riskejä.

Rakentamisen ja talotekniikan yritysjärjestelyt

Onninen yritysoston integraatio Keskon liiketoimintoihin ja Kesko Senukain liiketoiminnan yhdistäminen Baltiassa ovat vaativia ja pitkäkestoisia hankkeita. Liiketoimintojen integraatioon ja yhtenäisten toimintamallien luomiseen liittyy riskejä, jotka voivat vaikeuttaa järjestelyille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.

Digitaalisuuden aiheuttama voimakas muutos kaupan alalla

Vähittäiskaupan murroksessa liiketoimintatavoitteiden saavuttaminen edellyttää aktiivisuutta ja vahvaa osaamista asiakkaita kiinnostavien digitaalisten palveluiden ja verkkokauppojen kehittämisessä, monikanavaisuuden hyödyntämistä sekä näitä tukevaa asiakaskommunikaatiota. Riski on, että osa perinteisistä kivijalkakaupoista muuttuu kannattamattomaksi ja verkkokaupan sekä digitaalisten palveluiden kehityshankkeet etenevät kilpailijoita hitaammin. Kilpailua voivat lisäksi kiristää uusilla liiketoimintamalleilla kaupan arvoketjuun tulevat yritykset.

Ihmisten osaaminen ja työssä jaksaminen

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita osaajia. Meneillään olevat yrityskaupat sekä muut merkittävät liiketoiminta- ja kehityshankkeet sekä kasvanut erikoisosaamisen tarve lisäävät avainhenkilöriskiä ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta.

Tavarantoimittajat ja jakelukanavat

Yksittäisistä päämiehistä ja tavarantoimittajista voimakkaasti riippuvaisilla toimialoilla, kuten autokaupassa, voivat omistusjärjestelyt, päämiehen tai tavarantoimittajan strategiamuutokset sekä muutokset tuotevalikoimissa, tuotteiden hinnoittelussa ja jakelukanavaratkaisuissa merkitä kilpailukyvyn heikkenemistä, myynnin vähenemistä tai liiketoiminnan menetystä.

Tuotteiden turvallisuus ja vastuullinen hankintakanava

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta epäonnistuu tai toimitusketjun laadun varmistus pettää, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden terveyden vaarantuminen.

Kauppapaikat ja kiinteistöt

Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät kauppapaikat ovat keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Markkinatilanteen muuttuessa, liiketoiminnan uudelleenjärjestelyissä, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka tai kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten vastuiden säilyessä.

Liiketoiminnan keskeytyminen ja tietojärjestelmähäiriöt

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista palveluntoimittajista. Häiriöitä voi aiheuttaa mm. laiterikot, ohjelmistovirheet tai ulkopuoliset kyber-uhat. Pitkäkestoiset toimintahäiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden varmistamisen, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun sekä ympäristönsuojelun, merkitys asiakkaille on entistä korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa aiheuttaisivat Keskolle kielteistä julkisuutta ja voivat aiheuttaa toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja.

Lakien ja sopimusten noudattaminen

Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen ja maineen menetystä.

Raportointi markkinoille

Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt sekä tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua merkittäviä vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai liiketoiminalle. Lisäksi vahinkoriskit saattavat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta ehkäisemään. Riskinä on myös, että vakuutukset eivät kata kaikkia yllättäviä onnettomuuksia ja vahinkoja tai niiden vakuuttaminen ei ole kannattavaa.

Rikollisuus ja väärinkäytökset

Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on muuttunut kansainvälisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Tulevaisuuden näkymät

Kesko-konsernin tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton osalta katsauskautta seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta (1/2017-12/2017) verrattuna katsauskauden päättymistä edeltävään 12 kuukauteen (1/2016-12/2016).

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelevat Keskon eri toimintamaissa. Suomessa kaupan alan ennakoidaan kasvavan hieman. Suomen päivittäistavarakaupassa kilpailun ennakoidaan jatkuvan kireänä. Suomen rakentamisen ja talotekniikan kaupassa markkinoiden ennakoidaan hieman parantuvan. Ruotsissa ja Norjassa markkinoiden ennakoidaan kasvavan, mutta kasvuvauhdin jonkin verran hidastuvan. Venäjän markkinakehityksen ennakoidaan pysyvän vaatimattomana. Baltian maissa markkinoiden ennakoidaan kasvavan.

Kesko-konsernin liikevaihdon ennakoidaan vuoden 2017 aikana ylittävän edellisen vuoden tason. Vertailukelpoisen liikevoiton ennakoidaan vuonna 2017 ylittävän vuoden 2016 tason. 

Voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 006 169 969,92 euroa, joista tilikauden voitto on 147 927 559,98 euroa.

Hallitus ehdottaa 3.4.2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,00 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 1.2.2017 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 99 273 643 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 198 547 286,00 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 3.4.2017 klo 13.00 alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun myöhempänä ajankohtana.

Liikevaihto

Vertailukelpoinen liikevoitto

Tulos ennen veroja

Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto

Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

Omavaraisuusaste

Investoinnit

Vertailukelpoinen tulos/osake ja osinko/osake

* Ehdotus yhtiökokoukselle

Osinko/tulos

* Ehdotus yhtiökokoukselle