Hae keskon vuosiraportista 2016

Valitse liite

Liite 32. Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnassa konsernissa noudatetaan yhtenäistä rahoituspolitiikkaa, joka on yhtiön hallituksen hyväksymä. Sen noudattamista ja konsernin rahoitustilanteen kehitystä seuraa hallituksen tarkastusvaliokunta. Konsernirahoitus vastaa keskitetysti konsernin rahoituksen hankinnasta, likviditeetin hallinnasta, rahoittajasuhteista ja rahoitusriskien hallinnasta. Pääsääntöisesti konsernin rahoitus on hankittu emoyhtiön kautta ja konsernirahoitus järjestää tytäryhtiöiden rahoituksen kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Tytäryhtiöissä, joissa on merkittävää ulkopuolista omistusta, konserni on antanut takauksia rahoitusvastuista vain konsernin omistusosuuden suhteessa.
Valuuttariskit
Kesko-konserni harjoittaa liiketoimintaa yhdeksässä maassa, minkä lisäksi sillä on ostotoimintaa lukuisista eri maista. Näiden seurauksena konserni altistuu erilaisille valuuttariskeille. Valuuttariskejä aiheutuu ulkomaisiin yksiköihin tehdyistä nettosijoituksista (translaatioriskit) sekä ulkomaanrahan määräisistä varoista, veloista ja ennakoiduista liiketapahtumista (transaktioriskit).
Konserniyhtiöiden rahoitus on järjestetty kunkin yhtiön toiminnallisessa valuutassa. Emoyhtiö kantaa rahoittamisesta syntyvän valuuttariskin ja suojaa sitä johdannaisilla tai valuuttamääräisellä lainanotolla. Valko-Venäjän valuutta BYN ei ole vapaasti vaihdettava valuutta eikä siihen liittyvää valuuttariskiä ole mahdollista suojata.
Translaatioriskit
Konserni altistuu taseen muuntoriskeille euroalueen ulkopuolisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten osalta. Tätä taseriskiä ei ole suojattu. Suojaus voidaan aktivoida, jos omaa pääomaa ollaan kotiuttamassa tai valuuttaan uskotaan kohdistuvan merkittävä devalvaatioriski. Merkittävimmät translaatiopositiot ovat Ruotsin kruunussa, Venäjän ruplassa ja Norjan kruunussa. Positio ei sisällä määräysvallattomien omistajien osuutta omasta pääomasta. Muuntoriski on konsernin toiminnan volyymiin ja taseen kokoon suhteutettuna pieni.
Venäjällä Pietarissa ja Moskovassa toimivien kiinteistöyhtiöiden toimintavaluutta on ollut euro 31.12.2016 asti, minkä vuoksi näiden yhtiöiden taseista ei ole realisoitunut konsernille merkittäviä kurssieroja. Venäjän kiinteistömarkkinoilla on tapahtunut muutos, jonka seurauksena yhä suurempi osa vuokrasopimuksista on sidottu ruplaan. Aiemmin vuokrat olivat pääosin kovissa valuutoissa kuten euro. Venäläisten kiinteistöyhtiöiden toimintavaluutta on rupla 1.1.2017 alkaen.
Konsernin translaatiopositio 31.12.2016
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Nettosijoitus 80,1 96,1 67,9 24,4 7,0
Konsernin translaatiopositio 31.12.2015
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Nettosijoitus 29,6 94,4 70,3 - 3,5
Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen 10 %:n muutos vaikuttaisi konsernin omaan pääomaan.
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2016
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Muutos +/-10 % 8,0 9,6 6,8 2,4 0,7
Herkkyysanalyysi, vaikutus omaan pääomaan 31.12.2015
Milj. €
NOK SEK RUB PLN BYN
Muutos +/-10 % 3,0 9,4 7,0 - 0,4
Transaktioriskit
Kansainvälinen ostotoiminta sekä emoyhtiön tytäryhtiöille antama valuuttamääräinen rahoitus altistavat konsernin useiden eri valuuttojen transaktioriskeille. Valuuttakohtainen transaktioriski koostuu taseen valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, ulkomaanrahan määräisistä ennustetuista kassavirroista sekä ulkomaan tytäryhtiöiden veloista ja saamisista emoyhtiölle. Riskiä hallitaan kaupallisesti esim. siirtämällä kurssimuutokset myyntihintoihin tai vaihtamalla tavarantoimittajaa. Jäljelle jäävät avoimet positiot suojataan valuuttajohdannaisilla. Tytäryhtiöt raportoivat omat valuuttapositionsa konsernirahoitukselle kuukausittain.
Tytäryhtiöt toteuttavat suojauksensa pääsääntöisesti konsernirahoituksen kanssa, joka puolestaan suojaa riskipositiot markkinakaupoin valuuttakohtaisesti vahvistettujen limiittien puitteissa. Sisäiset johdannaissopimukset kohdistetaan segmenteille segmenttiraportoinnissa.
Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ostoihin ja myynteihin liittyvän transaktioriskin suojaamisessa. Johdannaissopimukset kirjataan alunperin käypään arvoon ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon raportointipäivänä. Ostoja ja myyntejä suojaavien valuuttajohdannaisten arvonmuutos kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konserni seuraa transaktioriskiä taseessa olevien sekä ennustettujen kassavirtojen osalta. Oheisessa taulukossa on esitetty transaktiopositio ilman tulevia kassavirtoja. Tämä ei kuvaa konsernin todellista valuuttariskiä suojausten jälkeen. Kun ennustetut erät lasketaan mukaan transaktiopositioon, merkittävimmät erot alla olevaan taulukkoon ovat USD- ja RUB-positioissa. Avoin USD-riski 31.12.2016 on -54,8 milj. euroa ja RUB-riski 37,3 milj. euroa.
Konsernin transaktiopositio 31.12.2016
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Konsernin transaktioriski -3,9 16,6 22,6 16,6 32,1 1,8
Suojaavat johdannaiset 31,3 -12,0 -18,2 -9,1 -19,6
Avoin positio 27,4 4,6 4,4 7,5 12,5 1,8
Konsernin transaktiopositio 31.12.2015
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Konsernin transaktioriski -1,1 -13,2 23,9 - 7,0 -0,2
Suojaavat johdannaiset 29,4 7,1 -18,7 - -13,6
Avoin positio 28,3 -6,1 5,1 - -6,6 -0,2
Transaktioposition herkkyysanalyysissä on laskettu, mikä olisi konsernin sisäisten valuuttamääräisten saamisten ja velkojen sekä suojaavien valuuttajohdannaisten ja -lainojen tulosvaikutus, jos kurssimuutos olisi +/- 10 %.
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2016
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Muutos +/-10 % 2,7 0,5 0,4 0,7 1,3 0,2
Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen ennen veroja 31.12.2015
Milj. €
USD SEK NOK PLN RUB BYN
Muutos +/-10 % 2,8 -0,6 0,5 - -0,7 0,0
Maksuvalmiusriski
Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on riittävien likvidien varojen ja luottolimiittien ylläpitäminen, jotta konsernin liiketoiminnan rahoituksen riittävyys on jatkuvasti turvattu.
Konsernin vakavaraisuus oli koko tilikauden 2016 erinomainen. Likvidejä varoja oli 31.12.2016 391 milj. euroa (887 milj. euroa). Korolliset velat olivat 31.12.2016 515 milj. euroa (439 milj. euroa) ja korolliset nettovelat 123 milj. euroa (-448 milj. euroa).
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 31.12.2016
Milj. €
2017 2018 2019 2020 2021− Yhteensä Tasearvo
Lainat rahoituslaitoksilta 5,0 0,3 0,1 0,1 1,7 7,3 7,3
rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1
Suunnatut velkakirjalainat (USD)* 22,0 22,0 22,0
rahoituskulut 1,4 1,4 0,7 3,6
Joukkovelkakirjalainat 225,0 225,0 225,0
rahoituskulut 6,2 6,2 12,4
Eläkelainat 2,4 10,5 17,4 16,3 59,4 105,9 105,9
rahoituskulut 1,1 1,0 0,8 0,7 1,6 5,3
Rahoitusleasingvelat 2,9 2,8 1,2 1,1 0,5 8,6 8,6
rahoituskulut 0,3 0,2 0,1 0,1 0,1 0,7
Velat K-kauppiaille 116,0 116,0 116,0
rahoituskulut 0,0
Muut korolliset velat 29,6 29,6 29,6
rahoituskulut 0,0
Pitkäaikaiset korottomat velat 0,7 10,1 0,8 0,7 27,9 40,2 40,2
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat 1 069,2 1 069,2 1 069,2
Siirtovelat 316,2 316,2 316,2
Muut korottomat velat 226,9 226,9 226,9
* Suunnattujen velkakirjojen ja niihin liittyvien valuutta- ja korkojohdannaisten kassavirrat suoritetaan nettoperiaatteella. Järjestelyyn liittyvien korkojohdannaisten velka esitetään taseen muissa korollisissa veloissa. Tästä luottojärjestelystä taseessa on korollista velkaa yhteensä 20,1 (50,2) milj. euroa.
Takaukset erääntyvät seuraavasti: vuonna 2017 3,5 milj. euroa ja 2018−2021 2,0 milj. euroa.
Rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien rahoituskulujen maturiteetti 31.12.2015
Milj. €
2016 2017 2018 2019 2020− Yhteensä Tasearvo
Lainat rahoituslaitoksilta 0,3 0,3 0,1 0,1 1,8 2,7 2,7
rahoituskulut 0,0
Suunnatut velkakirjalainat (USD)* 33,1 22,0 55,1 55,1
rahoituskulut 2,5 1,4 1,4 0,7 6,0
Joukkovelkakirjalainat 224,1 224,1 224,1
rahoituskulut 6,2 6,2 6,2 18,6
Eläkelainat 2,4 2,4 2,4 1,2 8,3 8,3
rahoituskulut 0,5 0,5 0,5 0,3 1,8
Rahoitusleasingvelat 4,5 1,6 1,0 0,6 0,7 8,3 8,3
rahoituskulut 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,3
Velat K-kauppiaille 114,5 114,5 114,5
rahoituskulut 0,0
Muut korolliset velat 26,1 26,1 26,1
rahoituskulut 0,0
Pitkäaikaiset korottomat velat 0,7 10,6 1,7 0,8 28,5 42,2 42,2
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat 795,1 795,1 795,1
Siirtovelat 251,3 251,3 251,3
Muut korottomat velat 212,6 212,6 212,6
Private Placement -luottojärjestelyn ja sitovien limiittien ehdoissa on käytössä tavanomaisia kovenantteja. Näiden kovenanttien vaatimukset on pystytty täyttämään. Lainaehtoihin sisältyy taloudellinen kovenantti nettovelan ja käyttökatteen maksimisuhteesta, jonka raja-arvo on ollut kaukana koko tilikauden. Määräysvallan muutostilanteissa Keskolla on velvollisuus tarjota takaisinmaksettavaksi koko lainapääoma velkakirjan haltijoille. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle.
Velat K-kauppiaille sisältävät kahdenlaisia Keskon korollisia velkoja: kauppiaan ennakkomaksuja Keskolle ja Keskon ketjuhyvitevelkoja kauppiaille. Ketjuhyvitteet ovat kauppiaille jälkikäteen myönnettyjä alennuksia, joiden ehdot vaihtelevat ketjuttain.
Pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli tilinpäätöshetkellä nostettavissa 150,0 miljoonan euron vasta-arvosta (100,0 milj. euroa). Määräysvallan muutostilanteissa lainanantajilla on lainasopimusehtojen mukaisesti oikeus irtisanoa lainalimiitti ja mahdollisesti nostetut lainaerät. Määräysvallan muutokseksi ei lainasopimuksen ehtojen mukaan lueta omistuksen muutosta kauppiaille tai kauppiaiden muodostamalle yhdistykselle. Lisäksi konsernin ei-sitovaan rahoitusreserviin kuuluu euromääräisiä yritystodistusohjelmia 449 milj. euroa (359 milj. euron vasta-arvosta). Lisäksi konserniyhtiöillä oli tammikuussa 2017 kertynyt takaisinlainattavia varoja eläkevakuutusyhtiössä yhteensä 364,6, milj.euroa. Osa konserniyhtiöiden vuosittain maksamista eläkevakuutusmaksuista rahastoituu, ja kertynyt rahasto on takaisin lainattavissa 1−10 vuoden laina-ajalla sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien määräysten mukaisesti. Lainan nostaminen edellyttää turvaavan vakuuden asettamista lainalle.
Lainojen korkoriski ja herkkyysanalyysi
Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Korkoriskin suojauspolitiikalla pyritään tasoittamaan korkotason muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin.
Korkoriskiä hallitaan keskitetysti konsernin rahoitusyksikössä, joka muokkaa lainojen korkosidonnaisuusaikaa käyttämällä korkojohdannaissopimuksia. Tavoiteduraatio on kolme vuotta ja sen sallitaan vaihdella puolentoista ja neljän vuoden välillä. Toteutunut korkosidonnaisuusaika oli tilikauden aikana keskimäärin 1,9 vuotta (1,9 vuotta).
Kesko Oyj laski 11.9.2012 liikkeelle 250 milj. euron määräisen joukkovelkakirjalainan. Lainan kuponkikorko on kiinteä 2,75 %, ja se erääntyy maksettavaksi kuuden vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta.
Kesko Oyj laski 10.6.2004 liikkeelle Yhdysvalloissa 120 milj. USD:n arvosta suunnattuja velkakirjalainoja (USD Private Placement). Järjestely käsittää kolme kertalyhenteistä lainaerää, joista 10.6.2014 erääntyi maksettavaksi 60 milj. USD ja 10.6.2016 erääntyi 36 milj. USD ja erääntyy 10.6.2019 24 milj. USD.
Kesko Oyj:n USD-määräisen Private Placement -luottojärjestelyn suojauksessa sovelletaan suojauslaskentaa sekä valuutta- että korkoriskin osalta. Suojauksissa on käytetty valuutan- ja koronvaihtosopimuksia, joiden määrä ja maturiteetti on sama kuin lainalla. Siten kyseisen lainan valuutta- ja korkoriski on kokonaan suojattu. Tilikauden aikana ei ole kirjattu tehottomuutta tuloslaskelmaan kyseisen luottojärjestelyn suojauksesta.
Korkotason muutoksen herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty yritystodistusvelkojen osalta tilikauden aikana toteutuneita keskimääräisiä saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2016 vaihtuvakorkoisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut -/+ 2,0 milj. euroa (-/+ 1,2 milj. euroa), jos korkotaso olisi noussut tai laskenut 1 %-yksikön.
Joukkovelkakirjalaina, suunnatut velkakirjat ja eläkelainat, yhteensä 353,1 milj. euroa, ovat kiinteäkorkoisia ja niiden efektiivinen korkokustannus oli 2,7 %. Vaihtuvakorkoisten rahoituslaitoslainojen, kauppiasvelkojen ja muiden korollisten velkojen keskikorko oli 0,2 % tilikauden päättyessä. Lainoista pääosa on euromääräisiä ja suunnatut velkakirjat ovat USD-määräisiä.
Käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat
Konsernin likvidejä varoja on sijoitettu pääosin suurten suomalaisten yritysten velkainstrumentteihin, Keskon markkina-alueella toimivien pankkien sijoitustodistuksiin, talletuksiin, valikoitujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin sekä yrityslainarahastoihin. Näiden sijoitusten tuotto vuodelta 2016 oli 1,7 % (0,3 %) ja korkosidonnaisuusaika tilikauden lopussa 0,9 vuotta. Maksimiluottoriski on näiden sijoitusten käypä arvo taseessa tilinpäätöspäivänä. Seuraavassa taulukossa esitetään käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostusmenetelmän mukaan jaoteltuna.
Käypä arvo 31.12.2016
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
Milj. €
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahastot 59,8 59,8
Yritystodistukset 28,5 28,5
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset 5,0 5,0
Joukkovelkakirjalainat
Yhteensä 59,8 33,5 93,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset
Johdannaissaamiset 4,4 4,4
Johdannaisvelat 6,6 6,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 15,1 15,1
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk) 53,5 53,5
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk) 6,0 6,0
Joukkovelkakirjalainat ja yrityslainarahastot 97,3 97,3
Yhteensä 97,3 59,5 15,1 171,9
Käypä arvo 31.12.2015
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat arvostushierarkian mukaan jaoteltuna
Milj. €
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Korkorahastot 209,6 209,6
Yritystodistukset 65,5 65,5
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset 93,7 93,7
Joukkovelkakirjalainat 5,5 5,5
Yhteensä 215,1 159,2 374,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset
Johdannaissaamiset 13,3 13,3
Johdannaisvelat 8,6 8,6
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 15,3 15,3
Yritystodistukset (maturiteetti alle 3 kk) 84,0 84,0
Pankkien sijoitustodistukset ja talletukset (maturiteetti alle 3 kk) 108,8 108,8
Joukkovelkakirjalainat ja yrityslainarahastot 178,9 178,9
Yhteensä 178,9 192,8 15,3 387,0
Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, jolloin käyvät arvot perustuvat suoraan markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot).
Tasolle 3 kuuluvien instrumenttien muutokset
Milj. €
2016 2015
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 1.1. 15,3 13,1
Ostot 0,6 3,3
Saadut palautukset -1,3 -2,2
Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot ja tappiot 0,6 -
Käyvän arvon muutokset -0,1 1,2
Pääomarahastot ja muut osakkeet ja osuudet 31.12. 15,1 15,3
Tasolle 3 sisältyy pääomarahastoja sekä muita osakkeita ja osuuksia. Nämä sijoitukset on luokiteltu pitkäaikaisiin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Tason 3 rahoitusvarat arvostetaan yhtiöiltä saatujen laskelmien perusteella. Näistä sijoituksista on kirjattu tulosvaikutteisia voittoja 0,6 milj. euroa tilikaudella 2016.
Korolliset saamiset ja herkkyysanalyysi
Rahoitusvaroista koostuva likviditeetti on tavoitteena sijoittaa rahamarkkinoille tehokkaalla tuoton ja riskin yhdistelmällä. Konsernin johto hyväksyy säännöllisin väliajoin konsernirahoituksen analysoimien sijoituskohteiden joukosta sijoituskohteiksi hyväksyttävät instrumentit ja niille kohdekohtaiset limiitit. Sijoitusten riskiä ja toteutunutta tuottoa seurataan säännöllisesti.
Vaihtuvakorkoisten saamisten herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty sijoitettujen varojen osalta vuoden keskimääräisiä saldoja. Mukana ovat asiakasrahoitussaamiset, rahoitusleasingsaamiset, muut korolliset saamiset ja sijoituksista yritystodistussijoitukset ja korkorahastot. Korkorahastojen herkkyys on määritelty duraation avulla. Jos korkotaso olisi muuttunut +/- 1 %-yksikön, näiden erien tulosvaikutus ennen veroja olisi ollut +/- 2,0 milj. euroa (+/- 3,5 milj. euroa) ja vaikutus omaan pääomaan +/- 1,7 (+/- 2,7) milj. euroa tilinpäätöspäivänä.
Luotto- ja vastapuoliriski
Asiakassaamisiin liittyvän luottoriskin hallinnasta vastaavat toimialojen liiketoimintayhtiöt. Konsernilla on luottopolitiikka, jonka toteutumista valvotaan. Saamiset pyritään varmistamaan asiakkaiden luottokelpoisuuden huolellisella arvioinnilla, tarkentamalla asiakasluototuksen ehtoja ja vakuusvaateita sekä tehokkaalla luotonvalvonnalla ja lisäksi soveltuvin osin luottovakuuttamalla. Suomessa konsernin liiketoiminnan keskeinen osa tapahtuu yhteistyössä kauppiaiden kanssa. Kauppiassopimukset edellyttävät, että kauppias asettaa Keskon kyseiselle tytäryhtiölle tililuottovakuuden ostovelkojensa vakuudeksi.
Konserniyhtiöt noudattavat yhtenäistä menettelyä erääntyneiden saamisten arvostamisessa. Saamisesta kirjataan arvonalentuminen silloin kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamisen arvo on alentunut. Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa.
Myyntisaamisten ikäjakauma
Milj. €
2016 2015
Erääntymättömät myyntisaamiset 731,1 540,7
1−7 päivää erääntyneet myyntisaamiset 49,6 9,9
8−30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 18,6 11,4
31−60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 5,9 5,2
Yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 26,0 14,4
Yhteensä 831,2 581,7
Myyntisaamisista 355,7 milj. euroa (331,9 milj. euroa) oli ketjukauppiassaamisia. Ketjukauppiassaamisten vakuutena on Keskon osakkuusyhtiön Vähittäiskaupan Takaus Oy:n antama tililuottovakuus, jonka enimmäismäärä on aina rajoitettu Vähittäiskaupan Takauksen K-kauppiasyritykseltä ja -yrittäjältä saaman vastavakuuden realisointiarvoon. Vastavakuuksien yhteisarvo oli tilikauden päättyessä 224,1 milj. euroa (171,1 milj. euroa). Lisäksi saamisten vakuutena on muita vakuuksia kuten yrityskiinnityksiä ja muuta pantattua omaisuutta.
Myyntisaamisiin sisältyy erillisellä vähennystilillä seurattavaa arvonalennusta yhteensä 24,6 milj. euroa (17,2 milj. euroa). Näiden myyntisaamisten alkuperäinen tasearvo oli 35,2 milj. euroa (21,9 milj. euroa). Tilikauden tulokseen on kirjattu luottotappioita ja arvonalennuksia yhteensä 6,7 milj. euroa (3,7 milj. euroa).
Sellaisia saamisia, joiden maksuehdoista on neuvoteltu uudelleen, oli yhteensä 3,1 milj. euroa (3,2 milj. euroa).
Rahoituksellinen luottoriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Kesko tekee valuutta- ja muita johdannaisia vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa. Likvidejä varoja sijoitetaan vuosittain vastapuolikohtaisesti vahvistettavien limiittien rajoissa instrumentteihin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Korkosijoitusten sallitut sijoituslimiitit määritetään euromääräisesti ja aikasidonnaisesti yritys- ja pankkikohtaisesti. Näitä limiittejä tarkistetaan vuoden aikana aina markkinatilanteen mukaisesti.
Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi
Konserni käyttää sähköjohdannaisia energiakustannusten tasaamiseen. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä. Tilikauden aikana toimitetun sähkön hintaa suojaavien johdannaisten arvonmuutokset sisältyvät ostojen oikaisueriin. Tulevaisuuden ostoja suojaavien sopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävien johdannaisten arvonmuutosten tehokas osuus kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelmaan, liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan arvonmuutosrahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirran suojauksen arvonmuutos.
Sähkön hintariskiä suojaavien johdannaisten arvonmuutoksen tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,6 milj. euroa (-2,9 milj. euroa).
Sähköä oli tilinpäätöspäivänä ostettu sähköjohdannaisilla yhteensä 463 460 MWH (464 832 MWH) ja kiinteähintaisilla ostosopimuksilla 236 520 MWH. Suojausaste 1−12 kuukaudessa oli 71 % (66 %), 13−24 kuukaudessa 43 % (60 %), 25−36 kuukaudessa 16 % (38 %) ja 37−48 kuukaudessa 3 % (4 %).
Herkkyysanalyysin laskennassa sähköjohdannaisten osalta on oletettu, että alle 12 kuukauden kuluttua erääntyvien johdannaisten vaikutus tulisi tuloslaskelmaan. Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2016 tasosta -/+ 20 %, olisi vaikutus vuoden 2017 tuloslaskelmaan -/+ 1,5 milj. euroa (-/+ 0,7 milj. euroa) ja omaan pääomaan -/+ 0,7 milj. euroa (-/+ 1,1 milj. euroa). Vaikutukset on laskettu ennen veroja.
Johdannaiset
Johdannaissopimusten käyvät arvot
Milj. €
31.12.2016
Posi-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2016
Nega-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2015
Posi-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
31.12.2015
Nega-
tiivinen
käypä
arvo
(tasearvo)
Korkojohdannaiset 2,7 -2,8
Valuuttajohdannaiset 4,2 -4,6 * 13,3 -1,4
Sähköjohdannaiset 0,2 -2,0 -7,2
Johdannaissopimusten nimellismäärät
Milj. €
31.12.2016
Nimellis-
määrä
31.12.2015
Nimellis-
määrä
Korkojohdannaiset 40,2 * 100,4
Valuuttajohdannaiset 197,8 * 287,6
Sähköjohdannaiset 11,2 9,4
* Johdannaissopimuksiin sisältyy valuuttamääräiseen lainajärjestelyyn liittyviä koronvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on bruttomääräisenä 40,2 milj. euroa ja käypä arvo -0,1 milj. euroa (0,0 milj. euroa) sekä valuutanvaihtosopimuksia, joiden nimellisarvo on 20,1 milj. euroa ja käypä arvo on 2,7 milj. euroa (4,9 milj euroa).
Johdannaisten käyvät arvot on esitetty bruttomääräisinä. Keskolla on kaikkien johdannaiskauppaa käyvien pankkivastapuolien kanssa ISDA-sopimukset, joihin sisältyy netotusjärjestely. Kaikkiin mainittuihin sopimuksiin sisältyy molemminpuolinen vakuuden asettaminen. Raja-arvo vakuuden asettamiselle ei ollut ylittynyt tilinpäätöspäivänä. Vastapuolittain laskettuna johdannaisvelkoja voitaisiin netottaa yhteensä 3,9 milj. euroa.
Johdannaisten maksimiluottoriski on tilinpäätöspäivän taseen käypä arvo.
Johdannaisten kassavirrat 31.12.2016
Milj. €
2017 2018 2019 2020 2021 2022− Yhteensä
Velat
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 175,4 175,4
Nettona selvitettävät velat
Korkojohdannaiset
Sähköjohdannaiset 1,2 0,7 0,1 2,0
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Valuuttajohdannaiset 1,5 0,0 2,1
Saamiset
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 172,4 172,4
Nettona selvitettävät saamiset
Sähköjohdannaiset 0,2 0,1 0,0 0,3
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Valuuttajohdannaiset 0,0
Korkojohdannaiset 0,8 0,7 1,5
* Suunnattujen velkakirjojen ja niihin liittyvien valuutta- ja korkojohdannaisten kassavirrat suoritetaan nettoperiaatteella. Järjestelyyn liittyvien korkojohdannaisten velka esitetään taseen muissa korollisissa veloissa. Tästä luottojärjestelystä taseessa on korollista velkaa yhteensä 20,1 milj. euroa (50,2 milj. euroa).
Johdannaisten kassavirrat 31.12.2015
Milj. €
2016 2017 2018 2019 2020 2021− Yhteensä
Velat
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 236,1 236,1
Nettona selvitettävät velat
Korkojohdannaiset
Sähköjohdannaiset 3,4 2,7 1,1 0,1 7,2
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Valuuttajohdannaiset
Saamiset
Valuuttatermiinit, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 243,0 243,0
Nettona selvitettävät saamiset
Suunnattuihin velkakirjalainoihin liittyvät johdannaiset*
Valuuttajohdannaiset 3,2 0,1 0,1 2,0 5,4
Korkojohdannaiset 0,3 0,2 0,2 0,1 0,8
Pääomarakenteen hallinta
Kesko-konsernin pääoman hallintaa koskevat tavoitteet käsittävät konsernin vakavaraisuuteen ja maksuvalmiuteen liittyvät tavoitteet. Konsernin pääomarakennetta (oman ja vieraan pääoman suhdetta) optimoidaan konsernitasolla. Konsernin vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on turvata konsernin likviditeetti kaikissa markkinatilanteissa, mahdollistaa konsernin strategian mukaisten investointiohjelmien toteuttaminen ja omistaja-arvon säilyttäminen. Tavoitteet on asetettu tunnusluvulle korolliset nettovelat/käyttökate. Konsernin korollisten velkojen osalta on tietyiltä osin käytössä kovenantteja, joiden mukaiset ehdot on huomioitu edellä mainitussa tavoitetasossa. Konsernilla ei ole käytössä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa julkista luottoluokitusta.
Kesko-konsernin tunnuslukujen tavoitetasot hyväksytään konsernin hallituksessa. Hallitus on 26. toukokuuta 2015 hyväksynyt osana konsernin taloudellisia keskipitkän aikavälin tavoitteita seuraavat arvot tunnusluvuille vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen oman pääoman tuotto sekä korolliset nettovelat/käyttökate:
Tavoite-
taso
Toteuma
2016
Toteuma
2015
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto 14% 11,9 11,7
Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 12% 9,8 8,2
Korolliset nettovelat/käyttökate < 2,5 0,4 -1,4
Milj. € 2016 2015
Korolliset velat 514,6 439,1
Likvidit varat 391,4 887,2
Korolliset nettovelat 123,3 -448,1
Käyttökate 308,4 331,4
Korolliset nettovelat/käyttökate 0,4 -1,4